Suomen sähköistyminen, uusiutuva energiantuotanto ja teollisuuden investoinnit lisäävät jatkuvasti tarvetta kehittää kantaverkkoa. Fingrid seuraa asiakkaidensa hankkeita tiiviisti ja käy jatkuvaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa selvittääkseen, minne kantaverkkoa tulee laajentaa.
”Asiakastarve on kantaverkon rakentamisen lähtökohta”, painottaa voimajohtohankkeiden yksikön päällikkö Tommi Olsson Fingridistä.
Voimajohtoreittien tarkempi selvittäminen alkaa, kun asiakkaiden investoinnit etenevät suunnittelu- ja lupavaiheeseen. Aluksi tarkastellaan useita reittivaihtoehtoja ja arvioidaan, mitä kautta voimajohto voisi kulkea.
Ympäristöselvitykset ja lupaprosessit kestävät vuosia
Suurimmissa hankkeissa toteutetaan aina ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA.
”Selvityksissä tutkitaan muun muassa voimajohtolinjan vaikutuksia luontoon, maisemaan ja maankäyttöön”, Olsson kuvailee.
YVA kestää yleensä yhdestä kolmeen vuotta hankkeen laajuudesta ja tarvittavista lisäselvityksistä riippuen.
”Ympäristötietoisuus on lisääntynyt jatkuvasti. Sääntelyä tulee yhä enemmän kotimaan viranomaisilta ja EU, mikä näkyy hankkeiden valmistelussa.”
Seuraavaksi käynnistyy voimajohdon tekninen suunnittelu, jossa laaditaan tarkat rakentamissuunnitelmat ja valmistellaan lunastuslupahakemusten liiteaineistot.
”Lupaprosessi on yksi hankkeen pisimmistä vaiheista. Lunastuslupahakemuksen käsittelyyn voi kulua jopa pari vuotta”, Olsson arvioi.
Rakentaminen alkaa vasta, kun kaikki selvitykset on tehty, luvat saatu ja johtoreitti lunastettu. Tässä vaiheessa aikaa on kulunut jo noin viidestä kuuteen vuotta.
Kaksi talvea maastossa
Vielä ennen rakentamista Fingrid kilpailuttaa kaikki projektiin liittyvät hankinnat.
Varsinainen rakennustyö alkaa raivauksella ja puuston poistolla. Sen jälkeen rakennetaan pylväsperustukset sekä kootaan ja pystytetään pylväät. Viimeiseksi asennetaan johtimet ja siistitään rakennustyömaan jäljet. Tähän kaikkeen kuluu noin kaksi vuotta.
”Pakkaskautta pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon, sillä talvi on parasta aikaa voimajohdon rakentamiseen”, Olsson kertoo.
Jäätynyt maapohja kantaa koneiden painon. Maanomistajille tai ympäristölle ei siksi aiheudu yhtä paljon haittaa kuin muina vuodenaikoina, jolloin pehmeä maa upottaa.
Rakentaminen ilman sähkökatkoja
Suomen kantaverkko on rakentunut yli sadan vuoden aikana, joten siinä on paljon eri-ikäisiä verkon osia. Samalla kun uusia yhteyksiä rakennetaan, vanhoja voimajohtoja ja sähköasemia peruskorjataan.
Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa uusi verkon osa liitetään olemassa olevaan verkkoon. Tällöin joudutaan tekemään siirtoyhteyksien käyttökeskeytyksiä, joita sähkön käyttäjien ei pitäisi huomata lainkaan.
”Käyttökeskeytyksiä vaativat työt suunnitellaan erittäin huolellisesti, jotta ne voidaan toteuttaa turvallisesti ja sähkönsiirron käyttövarmuus pystytään turvaamaan myös rakentamisen aikana”, Olsson toteaa.
*) Suunnitteilla olevat uudet rajasiirtoyhteydet.
