Voimajohtoja tarkastetaan säännöllisesti, jotta syntymässä olevat vauriot havaitaan ajoissa.
”Teemme yleistarkastuksia 1–3 vuoden välein. Lisäksi kohdennetuissa erikoistarkastuksissa tarkastetaan esimerkiksi johdinliitoksia tai puuosia”, sanoo Fingridin kunnonhallintapäällikkö Sami Liikanen.
Kunnossapidon suurimpia haasteita ovat erilaiset sää- ja maasto-olosuhteet ympäri Suomea. Pohjoisessa johtoja rasittaa kuura, ja rannikkoalueiden rakenteissa on huomioitava hapan maaperä.
Etäluettavat anturit kertovat, milloin tykkylunta on ryhdyttävä pudottelemaan linjoilta.
Nykyisin kunnossapidossa ovat apuna etäluettavat anturit, jotka kertovat, milloin tykkylunta on ryhdyttävä pudottelemaan linjoilta. Uusissa rakenteissa sulfidipitoinen maaperä voidaan ottaa huomioon jo suunnittelussa.
”Yllättäviin vikatilanteisiin pyritään varautumaan hyvällä ennakkosuunnittelulla. Hyödynnämme niissä tarkastuksista saatuja tietoja”, Lounais-Suomen voimajohtojen kunnonhallinnasta vastaava erikoisasiantuntija Jari Koskinen sanoo.
Poikkeustilanteissa palvelutoimittajat aloittavat korjaustoimet lyhyellä varoitusajalla. Toimintaa ohjaavat myös selkeät ohjeet ja säännölliset harjoitukset.
”Säännöllinen harjoittelu varmistaa, että kaikilla pysyvät asiat kirkkaina mielessä. Laajempia harjoituksia järjestetään kolmen vuoden välein”, Sami Liikanen kertoo.
Vikoja havaitaan myös korjaustöiden yhteydessä.
Varsinaisten tarkastusten lisäksi vikoja havaitaan myös korjaustöiden yhteydessä. Liittimissä ja johtimissa huomataan toisinaan vaurioita, jotka voisivat pahimmillaan häiritä jopa sähkön siirtoa muihin maihin.
”Kumppanit kulkevat silmät auki muissakin yhteyksissä”, Jari Koskinen sanoo. ”Ja myös tavalliset kansalaiset ilmoittavat aktiivisesti havainnoistaan.”
Kantaverkon rakenne on sekin tärkeä osa siirtovarmuutta. Kantaverkon silmukoinnin ansiosta vikakohta voidaan useimmiten erottaa verkosta, jolloin sähkönsiirto jatkuu vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Loppukäyttäjä ei yleensä huomaa häiriötä lainkaan.
