Tavoitteena tehokkaampi sähköverkko

Fingrid suunnittelee kantaverkkopalvelujen maksurakenteen uudistusta. Tavoitteena on tehostaa verkon käyttöä ja jyvittää maksut aiempaa tarkemmin. Kysyimme energia-alan toimijoiden näkemyksiä asiasta.
Jaa

Suomen sähköjärjestelmä on muuttunut viime vuosina perusteellisesti, kun fossiilisia polttoaineita on alettu korvata uusiutuvilla energialähteillä. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto sekä sähkövarastojen määrä lisääntyvät tällä hetkellä huimaa vauhtia.

Merkittävistä sähköjärjestelmän muutoksista huolimatta kantaverkkopalvelumaksujen rakenne perustuu yhä pitkälti 1990-luvulla luotuun malliin.

”Vanha maksurakenne päivitetään vastaamaan tämän päivän sähköjärjestelmää”, kertoo Fingridin asiakaspäällikkö ja rakenneuudistuksen projektipäällikkö Laura Ihamäki.

Uudistuksen tavoitteena ei ole kasvattaa Fingridin keräämien kantaverkkopalvelumaksujen kokonaismäärää, vaan jakaa maksut nykyistä tarkemmin aiheutuneiden kustannusten perusteella. Samalla asiakkaita kannustetaan käyttämään kantaverkkoa tehokkaasti.

”Kun verkko on tehokkaassa käytössä, se pystyy palvelemaan useampia asiakkaita. Näin uusien investointien tarve pienenee.”

Tehomaksu kannustaa tasaamaan kulutushuippuja

Uudistuksella halutaan tehdä kantaverkkopalvelumaksuista aiempaa läpinäkyvämpiä. Jatkossa maksut eriytettäisiin selkeämmin verkkoinfrastruktuurin kustannuksiin, sähkönsiirron häviökustannuksiin ja sähköjärjestelmän vakauden ylläpidosta syntyviin järjestelmäkustannuksiin.

Nykyisin valtaosa kantaverkkopalvelumaksuista kohdistuu sähkön kulutukselle, mutta uudistuksessa tuotannon ja kulutuksen välistä kustannusjakoa tasapainotettaisiin.

Merkittävä uudistus on kulutuksen ottotehomaksu. Sen myötä kantaverkkopalvelumaksuihin vaikuttaa jatkossa aiempaa enemmän se, kuinka suuria tehopiikkejä sähkönkäyttö aiheuttaa kantaverkossa.

”Verkko mitoitetaan huipputehon mukaan. Kun siirtohuippuja pystytään tasaamaan, sama verkko riittää useammalle käyttäjälle”, toteaa Fingridin kantaverkkopalvelut-yksikön päällikkö Petri Parviainen.

Sähkövarastoille uusi laskutusmalli

Sähkövarastoja on tähän asti kohdeltu hinnoittelussa muita asiakasryhmiä kevyemmin, koska niitä on ollut vielä vähän. Sähkövarastojen yleistyttyä niiden käyttämä verkkokapasiteetti tulee ottaa paremmin huomioon.

”Sähkövarastot ovat tärkeä osa tulevaisuuden sähköjärjestelmää, mutta niiden verkonkäyttö aiheuttaa investointitarpeita”, Parviainen toteaa.

Lisäksi on suunniteltu jännitetasoon perustuvaa hinnoittelua, joka voisi kannustaa liittymään suoraan 400 kilovoltin verkkoon. Sijaintiperusteinen hinnoittelu puolestaan edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön.

Energiaviraston mukaan uudistuksen tavoitteet ovat eurooppalaisen sääntelykehityksen mukaisia. Valmistelussa on huomioitava EU ja kansallisen lainsäädännön reunaehdot.

”Kannatamme ratkaisuja, jotka tehostavat verkon käyttöä, vähentävät investointitarvetta ja hillitsevät asiakkaiden kustannusnousua”, toteaa taloudellisen valvonnan yksikönpäällikkö Tiina Karppinen Energiavirastosta.

Lopulliset päätökset kantaverkkopalvelumaksujen rakenteesta on tarkoitus tehdä tämän vuoden loppuun mennessä.

Asiakkaiden näkemykset mukaan valmisteluun

Fingrid on kuullut asiakkaita ja muita sidosryhmiä kantaverkkopalvelumaksujen rakenteen uudistuksesta. Palautetta hyödynnetään maksurakenteen viimeistelyssä. Fingrid-lehti pyysi energia-alan toimijoilta lyhyet kommentit uudistuksesta.

KYSYMYKSET:
1. Millaisia vaikutuksia uudistuksella on ja tarvitaanko sitä?
2. Mitkä ovat uudistuksen hyvät puolet?
3. Mitä pitäisi vielä kehittää?

ANNA PASMA
toimitusjohtaja, Oulun Energia Sähköverkko
1. Kantaverkkopalvelumaksujen uudistus on tarpeellinen. Yhteiskunnan sähköistyessä sähköverkkojen tehokas käyttö korostuu, ja uusi hinnoittelurakenne ohjaa siihen nykyistä paremmin.
2. Uudistus tekee hinnoittelusta läpinäkyvämpää, tasapuolisempaa ja kustannusten aiheuttamisperiaatetta paremmin vastaavaa. Se on myös aiempaa paremmin linjassa jakeluverkkoyhtiöiden käyttämän tehohinnoittelun kanssa.
3. On tärkeää varmistaa, ettei uudistus heikennä uuden tuotannon, energiavarastojen tai sähköistymisinvestointien edellytyksiä Suomessa. Paras lopputulos syntyy mallista, joka sekä ohjaa tehokkaaseen verkon käyttöön että säilyttää investointiympäristön kilpailukykyisenä.

KOSTI RAUTIAINEN
asiakkuusjohtaja, Caruna
1. On hyvä, että asiakkaiden käyttämän huipputehon kasvu on järjestelmän kehityksen kannalta tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä huomioitavista tekijöistä. Tehoperusteinen hinnoittelu voi ohjata käyttäytymistä, mutta samalla on varmistettava verkkoinvestoinnit, jotta sähköverkoista ei muodostu talouskasvun pullonkaulaa.
2. Tuotannon ja kulutuksen maksuosuuksien kustannusvastaavuuden parantaminen on perusteltua. Liittymispisteen ja laskutusrajapinnan yhdenmukaistaminen selkeyttää toimintaa ja kannustaa vaikuttamaan kantaverkosta otettavaan tehoon.
3. Uusien rakenteiden tulisi kestää aikaa, ja riskit sekä vaikutukset asiakaskäyttäytymiseen pitää arvioida. Muutoksista on viestittävä läpinäkyvästi loppuasiakkaille. Hinnoittelun ennakoitavuus on tärkeää loppuasiakkaiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi.

MAIJA RUSKA
strategia- ja talousjohtaja, UPM Energy
1. Uusi tariffirakenne kannustaa sijoittamaan kulutusta ja tuotantoa samojen liityntöjen yhteyteen, jolloin kantaverkon investointitarpeet pienenevät. Sijaintia ohjaavia kannustimia voisi olla enemmän, ja ne pitäisi ulottaa myös jakeluverkkoihin. Uudet kuluttajat ja tuottajat pitäisi voida liittää verkkoon nopeasti, jotta puhtaan siirtymän investoinnit ja talouskasvu voivat toteutua.
2. Kustannusvastaavuuden lisääminen ja läpinäkyvyyden parantaminen ovat oikeita lähtökohtia. Kaikki verkon käyttäjät hyötyvät, jos tariffirakenne ohjaa tehokkaampaan verkon käyttöön ja hillitsee investointitarpeita. Myönteistä on myös ollut uudistuksen avoin valmistelu vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa.
3. Osalle toimijoista muutos on suuri. Erityisesti on varmistettava, ettei uudistus heikennä olemassa olevan sähköntuotannon kannattavuutta.

JOHANNES BRUNILA
kaupallinen johtaja, OX2
1. Uudistus on kantaverkkoyhtiön näkökulmasta perusteltu, sillä toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Markkinatoimijoille ja uusia investointeja suunnitteleville yrityksille kustannusten ennustettavuus on kuitenkin erittäin tärkeää.
2. On myönteistä, että Fingrid ymmärtää tämän mittaluokan muutosten vaikuttavan laajasti moniin toimijoihin ja on avoin keskustelemaan sekä kuulemaan mahdollisista haasteista. Ylipäätään Fingridin kyky uudistua ja reagoida markkinoihin on hyvä asia.
3. Ehdotettu muutos on mittava ja vaikuttaa jo rakenteilla oleviin sekä rakennusvaiheeseen siirtyviin hankkeisiin. Etenkin sähkövarastojen ottotehomaksun suuruutta tulisi kohtuullistaa tai huipputehon laskentalogiikka miettiä uudelleen.

JARI NYKÄNEN
edunvalvontapäällikkö, Paikallisvoima ry
1. Uudistus on sähköistyvässä yhteiskunnassa tarpeellinen, mutta se on toteutettava huolellisesti. Tuotannon ja kulutuksen sijoittaminen lähelle toisiaan on järjestelmän kannalta järkevää. Tähän liittyy kuitenkin aluepoliittisia kysymyksiä, jotka vaativat poliittista linjausta.
2. Fingrid on tuonut valmisteluun kaivattuja vaikutusarvioita ja huomioinut lausuntopalautteen. Myös kustannusten jakaminen aiheuttamisperiaatteen mukaan on kannatettavaa. Uudistus näyttää tässä vaiheessa varovaisen myönteiseltä.
3. Vaikutuksia pitäisi arvioida erilaisissa tulevaisuudenkuvissa. Fingridin lupaamat toimijakohtaiset laskelmat olisi hyvä toimittaa osapuolille ennakkoon. Taustalaskelmat perustuvat menneisiin vuosiin eivätkä sellaisinaan huomioi sähköistymisen kasvua. Toimijoilta vaaditaan laajoja aikaa ja resursseja vieviä laskelmia. Vaikutukset pitää arvioida koko verkkoketjussa.

MIKKO LEPISTÖ
energiajohtaja, SSAB
1. Kantaverkon suurimmat kustannukset aiheutuvat tehonsiirron tarpeista. Energian siirtäminen ei komponentteja juurikaan kuluta. Siten siirtyminen tariffien rakenteissa kohti tehopohjaisempaa ratkaisua on oikeudenmukaista.
2. Kokonaisuudessaan ehdotus on hyvä, ja parasta siinä on oikeudenmukainen kehityssuunta.
3. Sähkönsiirto on pohjimmiltaan tuottajien ja kuluttajien yhteinen etu, eikä kumpikaan tulisi toimeen ilman kantaverkkoa. Siksi kantaverkkosiirron kustannukset pitäisi jakaa tasan tuotannon ja kulutuksen kesken. On erittäin tärkeää pitää Suomen kantaverkko hyvässä kunnossa ja riittävänä, sillä se on yksi maamme suurimmista kilpailueduista. Myös sähkömarkkinat toimivat parhaiten, kun siirtokapasiteettia on riittävästi. Kantaverkko on mahdollistaja.

No results found.

Uusimmat artikkelit
Lue myös