Voimajohdon rakentaminen kestää yleensä kuudesta kahdeksaan vuotta. Suurin osa ajasta kuluu suunnitteluun, ympäristöselvityksiin ja lupaprosesseihin jo kauan ennen ensimmäisen pylvään pystyttämistä.
Kantaverkon keskeiset laitteet kestävät toimintakykyisinä pitkään, kun niiden kuntoa seurataan digitaalisesti ja vikoihin puututaan varhaisessa vaiheessa.
Sähköntuotannon ja -kulutuksen päästöt ovat laskeneet viime vuosina, minkä voi nähdä Tilastokeskuksen tilastojen lisäksi reaaliaikaisista päästökerroinarvioistamme.
Fingrid on yhteistyökumppani Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeessa. Siinä hoidetaan
perinnebiotooppeja, joita on myös voimajohtoalueilla.
Lain mukaan esimerkiksi aurinkopaneelien ja akkujen tuottajat ovat vastuussa markkinoille tuomiensa laitteiden jätehuollosta, kun ne poistuvat käytöstä.
Uusien voimajohtoreittien suunnittelussa otetaan huomioon luonnonsuojelualueet ja arvokkaat luontokohteet. Jos niitä ei pystytä kiertämään, niille kohdistetaan lieventäviä toimenpiteitä voimajohdon luonnolle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.
Voimajohtoihin tarvittavan johdinalumiinin valmistuksen CO2-päästöjä on saatu merkittävästi pienennettyä, ja nyt Fingridissä on vuorossa betonin päästöjen vähentäminen. Pilottihankkeena on Herva–Nuojuankangas-voimalinja, jonka perustuselementtejä valmistetaan vähähiilisellä betonilla.
Fingrid on uudistanut kestävän kehityksen ESG-mittarinsa ja tavoitteensa strategialähtöisesti vuoteen 2030 asti. Nyt läpi organisaation tunnistetaan ja aikataulutetaan uusien tavoitteiden vaatimia toimenpiteitä. Tätä täydentää
yhteistyö urakoitsijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Kantaverkkoyhtiö EirGrid varmistaa, että Irlannin viidellä miljoonalla asukkaalla on jatkuvasti ekologisesti kestävää sähköä. Maa investoi voimakkaasti uusiutuviin
energialähteisiin saavuttaakseen vähähiilisen tulevaisuuden.
Osana voimajohtoreitin suunnittelua asiantuntija jalkautuu tutkimaan ympäröivää luontoa, maaperää, rakennuksia ja maisemaa paikan päälle.
