Nykyisin sähköverkkoon liitytään investointihankkeen valmistumisjärjestyksessä. Tällöin nopeasti toteutettavat hankkeet, kuten akut ja sähkökattilat, voivat edetä liityntäprosessissa ennen hitaampia, mutta taloudellisesti ja strategisesti vaikuttavampia investointeja.
84 prosenttia vastaajista priorisoisi yhteiskunnallisesti kriittisten toimintojen liittämistä kantaverkkoon.
Selkeimmin kannatusta saa strateginen priorisointi. Vastaajista peräti 84 prosenttia priorisoisi yhteiskunnallisesti kriittisten toimintojen liittämistä kantaverkkoon. Merkittävää kannatusta sai myös vihreää siirtymää edistävien perinteisen teollisuuden hankkeiden priorisointi sekä sähköintensiivisten investointien ohjaaminen alueille, joilla sähköverkon kapasiteettia on jo valmiiksi hyvin saatavilla.
Tutkimuksen mukaan sähköverkon rajallinen kapasiteetti edellyttää poliittisia päätöksiä, mutta ratkaisujen suhteen eri puolueiden välillä on hajontaa. Noin puolet vastaajista kannatti lisäksi sähköverkkoinvestointien merkittävää lisäämistä, vaikka se kasvattaisi kuluttajien kustannuksia ja sähköverkon ympäristövaikutuksia.
Fingrid investoi kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana enemmän kuin koskaan
Fingrid investoi kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana enemmän kuin koskaan, kaikkiaan 5,2 miljardia euroa. Siitä huolimatta sähkön siirtotarpeiden nopea kasvu on paikoitellen ruuhkauttanut kantaverkkoa. Kantaverkon kapasiteetin jakaminen yhteiskunnan edun mukaisesti edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön.
Kyselytutkimuksen toteutti Aula Research Oy huhti–toukokuussa. Kyselyyn vastasi 72 kansanedustajaa ja puolueiden taustavaikuttajaa. Vastaukset on painotettu puolueittain vuoden 2023 eduskuntavaalien paikkajaon mukaisesti.
Tiedote 24.6.2026:
