Fingridin liikevaihto kasvoi 10 prosenttia katsauskaudella ja oli 872 (791) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa nosti kasvanut sähkönkulutus, kantaverkkotariffin korotus vuoden alussa ja tasesähkön kohonnut hinta. Kauden tulos oli 170 (128) miljoonaa euroa. Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat 313 (342) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana.
Suomen sähkönkulutus on kääntynyt kasvuun ja kasvun arvioidaan voimistuvan lähivuosien aikana. Kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet. Toteutuessaan nykyiset liittymissopimukset voisivat seuraavien vuosien aikana kasvattaa Suomen sähkönkulutusta jopa 40 prosenttia vuoden 2025 tasoon verrattuna.
Sähkön kulutuksen kasvu ja sen tarvitsema tuotannon kasvu edellyttävät investointeja sähköverkkoon. Fingrid toteuttaa 5,2 miljardin euron investointisuunnitelmaa, jolla vahvistetaan siirtoyhteyksiä Pohjois- ja Länsi-Suomesta etelän suuntaan. Teimme investointipäätöksen 400 kilovoltin Metsälinja 2 -voimajohtoyhteydestä Vaalasta Jämsään. Noin 350 kilometrin mittainen yhteys vahvistaa sähkönsiirtoa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä, mahdollistaa uuden sähköntuotannon ja kasvavan kulutuksen liittämisen kantaverkkoon sekä parantaa sähköjärjestelmän käyttövarmuutta.
Samanaikaisesti kun puhdas siirtymä on edennyt ja sen mukanaan tuomat investointitarpeet ovat kasvaneet, on myös noussut esiin tekijöitä, jotka voivat viivästyttää investointihankkeiden etenemistä. Sujuvat lupaprosessit ovat edellytys Fingridin investointiohjelman toteuttamiselle, joka puolestaan palvelee kasvaneen asiakaskysynnän ja muuttuneen sähköjärjestelmän synnyttämiä tarpeita.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi syyskuussa hallituksen esitysluonnoksen sähköverkkoon liittämisen etusijamenettelystä, jonka tavoitteena on kohdentaa niukkaa liityntäkapasiteettia yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta. Fingrid pitää menettelyä tarpeellisena keinona turvata sähköverkon tehokas käyttö. Toiveena on, että asian monimutkaisuudesta huolimatta lakiehdotus tulisi pian voimaan. Näin voidaan vähentää epävarmuutta ja nopeuttaa investointeja nykyisessä tilanteessa, jossa verkkokapasiteettia ei riitä kaikille halukkaille.
Sähkön kulutuksen odotettu ja nyt näkyvissä oleva kasvu korostaa tarvetta huolehtia sähkön riittävyydestä. Suomessa on edellytykset rakentaa markkinaehtoisesti lisää sähkön tuotantoa tuuli- ja aurinkovoimainvestoinneilla. Kaikki sähköistymisen tuoma uusi kulutus ei pysty tarvittaessa joustamaan, joten erityisesti kylminä tuulettomina jaksoina sähkön riittävyys voi merkittävästi vaarantua. Fingrid on arvioinut, että vuosikymmenen vaihteeseen mennessä tarvitaan noin 1 000 megawattia säävarmaa energiaa tuottavaa kapasiteettia. Tällaista niin kutsuttua säätövoimaa ei näytä syntyvän riittävässä määrin ja aikataulussa markkinaehtoisesti. Suomessa tulisikin ottaa käyttöön nopea ja kustannustehokas kohdennettu tukimekanismi, joka tukee sähkön riittävyyttä sekä pitkä- että lyhytkestoisissa sähköpulatilanteissa. Lakiehdotus etusijamenettelystä sisältää kannustimia säätökykyisen tuotannon rakentamiselle ja voi osaltaan auttaa ratkaisemaan sähkön riittävyyden haasteita. Sähkön riittävyyden turvaamista ei tule kuitenkaan jättää vain etusijamenettelyn vaikutusten varaan.
Kirjoitus on julkaisut alun perin osana Fingridin johdon katsausta 1.1.–30.9.2026
