Suomen sähköjärjestelmä on muuttunut viime vuosina perusteellisesti, kun fossiilisia polttoaineita on alettu korvata uusiutuvilla energialähteillä. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto sekä sähkövarastojen määrä lisääntyvät tällä hetkellä huimaa vauhtia.
Merkittävistä sähköjärjestelmän muutoksista huolimatta kantaverkkopalvelumaksujen rakenne perustuu yhä pitkälti 1990-luvulla luotuun malliin.
”Vanha maksurakenne päivitetään vastaamaan tämän päivän sähköjärjestelmää”, kertoo Fingridin asiakaspäällikkö ja rakenneuudistuksen projektipäällikkö Laura Ihamäki.
Uudistuksen tavoitteena ei ole kasvattaa Fingridin keräämien kantaverkkopalvelumaksujen kokonaismäärää, vaan jakaa maksut nykyistä tarkemmin aiheutuneiden kustannusten perusteella. Samalla asiakkaita kannustetaan käyttämään kantaverkkoa tehokkaasti.
”Kun verkko on tehokkaassa käytössä, se pystyy palvelemaan useampia asiakkaita. Näin uusien investointien tarve pienenee.”
Tehomaksu kannustaa tasaamaan kulutushuippuja
Uudistuksella halutaan tehdä kantaverkkopalvelumaksuista aiempaa läpinäkyvämpiä. Jatkossa maksut eriytettäisiin selkeämmin verkkoinfrastruktuurin kustannuksiin, sähkönsiirron häviökustannuksiin ja sähköjärjestelmän vakauden ylläpidosta syntyviin järjestelmäkustannuksiin.
Nykyisin valtaosa kantaverkkopalvelumaksuista kohdistuu sähkön kulutukselle, mutta uudistuksessa tuotannon ja kulutuksen välistä kustannusjakoa tasapainotettaisiin.
Merkittävä uudistus on kulutuksen ottotehomaksu. Sen myötä kantaverkkopalvelumaksuihin vaikuttaa jatkossa aiempaa enemmän se, kuinka suuria tehopiikkejä sähkönkäyttö aiheuttaa kantaverkossa.
”Verkko mitoitetaan huipputehon mukaan. Kun siirtohuippuja pystytään tasaamaan, sama verkko riittää useammalle käyttäjälle”, toteaa Fingridin kantaverkkopalvelut-yksikön päällikkö Petri Parviainen.
Sähkövarastoille uusi laskutusmalli
Sähkövarastoja on tähän asti kohdeltu hinnoittelussa muita asiakasryhmiä kevyemmin, koska niitä on ollut vielä vähän. Sähkövarastojen yleistyttyä niiden käyttämä verkkokapasiteetti tulee ottaa paremmin huomioon.
”Sähkövarastot ovat tärkeä osa tulevaisuuden sähköjärjestelmää, mutta niiden verkonkäyttö aiheuttaa investointitarpeita”, Parviainen toteaa.
Lisäksi on suunniteltu jännitetasoon perustuvaa hinnoittelua, joka voisi kannustaa liittymään suoraan 400 kilovoltin verkkoon. Sijaintiperusteinen hinnoittelu puolestaan edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön.
Energiaviraston mukaan uudistuksen tavoitteet ovat eurooppalaisen sääntelykehityksen mukaisia. Valmistelussa on huomioitava EU ja kansallisen lainsäädännön reunaehdot.
”Kannatamme ratkaisuja, jotka tehostavat verkon käyttöä, vähentävät investointitarvetta ja hillitsevät asiakkaiden kustannusnousua”, toteaa taloudellisen valvonnan yksikönpäällikkö Tiina Karppinen Energiavirastosta.
Lopulliset päätökset kantaverkkopalvelumaksujen rakenteesta on tarkoitus tehdä tämän vuoden loppuun mennessä.


