Pörssisähkön käyttäjille nousi tammikuun ensimmäisellä viikolla kylmä hiki otsalle, kun sähkön keskihinta pomppasi perjantaina 1,1 euroon ja ylin hinta jopa 2,35 euroon kilowattitunnilta. Se tarkoittaisi omakotitalossa asuvalle sähkölämmittäjälle jopa 300 euron sähkölaskua yhdeltä päivältä.
Kyse oli hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta, jonka perussyy oli yli viikon mittainen maanlaajuinen kovien pakkasten jakso myös Etelä-Suomessa, jossa asuu suurin osa suomalaisista, siis sähkönkäyttäjistä.
”Pitkä pakkasrintama koko maassa aina etelää myöten nosti useamman päivän jatkuttuaan kulutuksen korkealle tasolle”, kertoo johtaja Tuomas Rauhala Fingridistä.
Yksittäisiä todella kylmiä päiviä on ollut ennenkin Suomessa, mutta näin pitkä yhtenäinen pakkasjakso 2000-luvulla on ollut harvinaisuus.
Voimaloiden viat kiristivät tilannetta
Samaan aikaan, kun pakkaset pysyivät ankarina, usea pieni tai keskisuuri voimala vikaantui keskiviikkoiltana. Torstain sähkönhintoja vikaantumiset eivät vielä ehtineet nostaa, vaan hintojen nostopaine siirtyi perjantaille.
”Useita pieniä tai keskisuuria voimalaitoksia oli pois käytöstä. Vaikka isot voimalaitokset, kuten Olkiluoto 3, olivat toiminnassa, tuotantovajetta oli kuitenkin yli 1 000 megawattia. Tämä yhdessä pitkän kovan pakkasjakson kanssa teki tilanteesta tiukan”, Rauhala kuvailee.
Sähkön poikkeuksellinen kallistuminen herätti kuluttajat, mutta myös toki Fingridin ja koko energia-alan.
”Se oli viesti, että kaikki sähkökapasiteetti on käytössä, ja ymmärrettiin, että häiriöt voivat aiheuttaa haastetta sähkön riittävyyteen”, Rauhala sanoo.
Nyt haluttiin myös herättää muut alan toimijat: viat näin tiukassa tilanteessa voisivat olla liikaa.
Tiedot perjantain sähkön hinnoista tulivat sähköpörssin markkinaratkaisuissa torstaina kello kahdelta, jolloin Fingridissä nostettiin saman tien valmiustasoa. Kantaverkkoyhtiön perustoimintaa on varautuminen, mutta nyt haluttiin myös herättää muut alan toimijat: viat näin tiukassa tilanteessa voisivat olla liikaa.
”Käytännössä varautuminen tarkoittaa, että meillä Fingridissä mutta myös palvelutoimittajilla tarvitaan vikojen ehkäisemiseksi tavallista enemmän henkilöstöä toteuttamaan normaalia toimintaa mutta myös vikojen sekä muiden poikkeuksien selvitys- ja korjaustöitä”, Rauhala kertoo.
Jos vaikkapa keskeinen voimajohto tai laite vioittuisi, se pitäisi kriittisessä tilanteessa saada korjattua nopeasti. Esimerkiksi joka kerta voimakkaiden myrskyrintamien lähestyessä tyypillisesti nostetaan voimajohtojen korjaamisvalmiutta.
Hintajouston vaikutus yllätti alan
Lopulta sähköä kului selvästi vähemmän kuin oli arvioitu, sillä sähkön ollessa kallista pörssisähkön käyttäjät pihistivät, missä kykenivät. Moni laittoi jopa sähkölämmityksen hetkeksi tauolle ja pysytteli kalleimmat hetket lämpimänä takan ja villasukkien turvin.
Hintajoustolla tarkoitetaan sitä, että kuluttajat käyttävät sähköä vähemmän sen ollessa kallista ja enemmän sen ollessa halpaa.
Ilmiö on vielä sen verran uusi tässä mittakaavassa, että Fingridissäkään ei osattu täysin varautua kotitalouksien ja yritysten kykyyn nipistää sähkön käytöstään: perjantaina lähes kaikki sähkön käyttäjäryhmät – niin suuret, keskisuuret kuin pienetkin – vähensivät sähkön käyttöä.
Sähkön hintajousto voi vaikuttaa sähkön kulutukseen todella paljon myös poikkeuksellisen pakkasjakson aikana.
”Tällä kertaa arvioimme hintajouston vaikutukset alakanttiin. Ihmiset säästivät sähköä, kun se oli kallista, ja sähköä meni arvioitua vähemmän. Opimme, että sähkön hintajousto voi vaikuttaa sähkön kulutukseen todella paljon myös poikkeuksellisen pakkasjakson aikana”, Rauhala toteaa.
Hintajousto ei ole ainoa uusi asia sähkömarkkinoilla, sillä sähköjärjestelmä muuttuu paljon koko ajan: Tuotannossa on yhä enemmän sääsidonnaista tuotantoa, joka tuo vaihtelua tarjolla olevan sähkön määrään ja myös sen hintaan. Lisäksi Suomessa käytetään yhä enemmän sähköä, sillä sähkön käyttö lämmityksessä lisääntyy ja liikenne sähköistyy.
Käytön muuttuessa avautuu lisää mahdollisuuksia myös kuluttajien hyödyntämään hintajoustoon, kun kotitalouksissa voidaan esimerkiksi laskea hetkellisesti lämmityksen tasoa, olla lämmittämättä saunoja ja uuneja tai jättää sähköauto lataamatta kalliin sähkön aikaan.
Häiriövaravoima on tarkoitettu kriittisiin tilanteisiin
Pohjoismaiden sähkönhintoja kuvaavissa kartoissa Suomi loisti perjantaina 5. tammikuuta ainoana punaisena maana eli todella kalliin sähkön alueena.
Selitys on yksinkertainen: Etelä-Ruotsissa oli lauhempaa kuin Etelä-Suomessa ja naapureiden pakkaset kohdistuivat enemmän harvaan asuttuun pohjoiseen Ruotsiin ja Norjaan.
”Lisäksi Euroopassa oli lämmintä, ja sieltä saatiin edullista sähköä Skandinaviaan”, Rauhala selittää.
Olisiko Fingrid voinut rientää hintatalkoisiin ja hyödyntää häiriövaravoimaansa laskeakseen sähkön hintaa? Ei, sillä häiriövaravoima on tarkoitettu vain sähköjärjestelmän häiriötilanteen välittömään hallintaan – eli jos vaikka Olkiluoto 3 tai rajayhteydet Viroon tai Ruotsiin putoaisivat verkosta.
”Häiriövaravoimaa voidaan käyttää vain hetkellisesti, koska häiriötilanteiden jälkeen se pitää saada mahdollisimman nopeasti käyttövalmiuteen seuraavaa mahdollista äkillistä häiriötilannetta varten”, Rauhala selittää.
Tuulivoima toimii yllättävän varmasti myös pakkasella
Lähtökohtaisesti kaikkien energia-alan toimijoiden yhteinen intressi on varmistaa, että jokainen maamme voimalaitos toimii mahdollisimman hyvin myös kovilla pakkasjakoisella eikä vikaannu, kun sitä eniten tarvitaan tuottamaan energiaa.
”Nyt sattui todella huonoa tuuria, koska monet laiteviat ja häiriöt tapahtuivat samaan aikaan. Seuraavaksi tulee tutkia, miksi tällaisia poikkeamia tapahtui juuri pitkän pakkasjakson aikaan ja miten vastaava voidaan estää jatkossa”, Rauhala pohtii.
Tammikuun alussa sähkö oli kohtuuhintaista, koska tuulivoimaa oli paljon.
Tammikuun alussa sähkö oli kohtuuhintaista, koska tuulivoimaa oli paljon. Kun tuuli lakkasi perjantai-iltana, sähkön hinta kipusi iltajaksolla aivan poikkeuksellisen korkeaksi.
”Saimme pakkasjakson ansiosta kokemustietoa siitä, että kovillakin pakkasilla tuulivoimatuotantoa voi olla varsin runsaasti ja myös sen toiminnan luotettavuudesta on saatu paljon kokemuksia. Se on ollut tänä talvena ilahduttava huomio.”
Viime vuonna Suomessa tuotettiin ensimmäisen kerran vuositasolla yhtä paljon sähköä kuin sitä kulutettiin. Miten tämä vaikuttaa sähkön hintaan jatkossa?
”Pidemmän ajanjakson keskihinta tulee olemaan matalampi kuin aiemmin mutta sähkön tuotannon ja kulutuksen muuttuessa nopeasti tilanteet vaihtelevat entistä enemmän ja voimakkaammin”, Rauhala kertoo.
Jos on leuto päivä ja tuulivoimaa, hinnat voivat olla jopa negatiivisia. Jos taas sähkön kulutusta on runsaasti suhteessa Suomessa tuotettavaan ja Suomeen tuotavaan sähköön, sähkö voi olla ajoittain kallista, kuten nyt ja esimerkiksi viime elokuun puolivälissä.
