Euroopan unioni tarvitsee vuoteen 2040 mennessä mittavia investointeja sähkö- ja vetyverkkoihin. Voimassa oleva TEN-E-asetus on edistänyt rajat ylittäviä energiainfrastruktuurihankkeita, mutta monet niistä ovat edenneet hitaasti.
Euroopan komissio haluaakin nyt yksinkertaistaa ja nopeuttaa energiainfrastruktuurin lupamenettelyjä sekä vahvistaa rooliaan rajat ylittävien strategisten verkkojen suunnittelussa.
Komissio vauhdittamaan hankkeita
Euroopan verkkopaketti eli Grid Package koostuu EU-komission tiedonannoista ja lainsäädäntöehdotuksista. Siinä on kaksi osaa, TEN-E-asetus ja verkkojen lupamenettelyjä koskeva direktiivi. Suomessa TEN-E-asetusta vie eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriö, ja lupamenettelyjä koskevaa direktiiviä ympäristöministeriö.
Euroopassa on tarve rajat ylittäville sähköverkon yhteyksille, jotka eivät kaikki välttämättä synny markkinaehtoisesti.
”TEN-E tarvitaan, koska Euroopassa on tarve rajat ylittäville sähköverkon yhteyksille, jotka eivät kaikki välttämättä synny markkinaehtoisesti”, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Maria Kekki sanoo.
Grid Packagen taustalla on EU-selvityshenkilö Mario Draghin havainto: energiaverkot ovat yksi syy sille, ettei EU kilpailukyky ole optimaalinen. Luvitus on hidasta ja Euroopassa ei ole sähköverkkojen strategista suunnittelua. Niinpä EU haluaa ottaa jatkossa enemmän osaa verkkoja koskevaan suunnitteluun maakohtaisten kantaverkkoyhtiöiden rinnalla.
Energiaverkkojen nopea muutos, kuten vihreän sähköntuotannon osuuden voimakas kasvu, on osaltaan vaikuttanut tilanteeseen. Tilanne on myös toisinpäin.
”Vihreä siirtymä edellyttää strategisempaa otetta energiaverkkojen kehittämiseen. Tällä hetkellä osalla Euroopan maita on erilaisia näkemyksiä rajat ylittävien verkkoyhteyksien kehittämisestä”, Kekki sanoo.
Rajat ylittäville hankkeille vauhtia
Grid Package etenee parin seuraavan vuoden aikana sekä EU jäsenmaiden ja EU-komission välisissä neuvotteluissa että EU-parlamentin päätöksenteossa.
EU-maiden energiaministerit keskustelivat verkkopaketista Luxemburgin kokouksessaan kesäkuun lopulla. Asian käsittely etenee viimeistään syksyllä EU-parlamentissa.
TEN-E tulee voimaan EU-alueella sellaisenaan, kun siitä on päästy vielä sopuun EU-parlamentin, neuvoston ja komission yhteisneuvotteluissa. Asetus tulee voimaan Kekin mukaan viimeistään vuoden 2028 alussa. Grid Packagen lupadirektiivin voimaantulo vaatii sen saattamista osaksi kunkin EU-maan lainsäädäntöä.
Rajat ylittävät verkkoprojektit rahoitetaan CEF-rahoitusvälineellä (Connecting Europe Facility). Tästä on hyviä kokemuksia viime vuoden lopulla valmistuneessa, Suomen ja Ruotsin välisessä Aurora Line 1 -hankkeessa. Fingrid ja Svenska kraftnät saivat hankkeeseen 50 prosenttia CEF-rahoitusta, mikä on rajat ylittävään hankkeeseen saatavissa oleva enimmäismäärä.
”Monet rajat ylittävät hankkeet ovat Euroopassa jumiutuneet vuosikausiksi, kun maat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen kustannusjaon yksityiskohdista. Jotkin maat katsovat myös asioita kansallisen protektionismin näkökulmasta. Nyt komissio haluaisi puuttua tällaisiin hankkeisiin”, Kekki sanoo.
Politiikka ei saisi ajaa tarvelähtöisyyden yli
Kun EU-komissio pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa rajat ylittävien energiaverkkohankkeiden suunnittelussa, tämä saattaa johtaa ongelmiin.
”Verkkoja on tähän saakka rakennettu insinööritieteiden näkökulmasta ja tarvelähtöisesti. Nyt vaarana on, että poliittinen ohjaus vahvistuu. Se ei olisi välttämättä Suomen etu”, Kekki sanoo.
Komission vallan vahvistuminen ei todennäköisesti merkitsisi Suomelle suurta muutosta, sillä sekä kantaverkkoamme että rajat ylittäviä yhteyksiä on kehitetty ja ylläpidetty Kekin mukaan esimerkillisesti. Näin ei välttämättä ole kaikissa EU-maissa.
”Vetypuolella komissiolla saattaa olla tarvetta puuttua verkoston suunnitteluun, koska asiassa lähdetään puhtaalta pöydältä eikä markkinoita vielä ole.”
Komissiolla on ollut myös halu muuttaa niin sanottujen pullonkaulatulojen käyttöä EU-maissa.
Komissiolla on ollut myös halu muuttaa niin sanottujen pullonkaulatulojen käyttöä EU-maissa. Komissio ehdottaa niitä siirrettäväksi osittain säästöön ja sitä kautta rajat ylittävien verkkojen kehittämiseen. Tähän saakka pullonkaulatulot ovat kuuluneet yksin kunkin maan omalle kantaverkkoyhtiölle.
”Alkuperäistä ehdotusta on tarkennettu niin, että on saatu selvennyksiä ja rajauksia muun muassa siihen, että muutos koskee pelkästään maiden välisiä pullonkaulatuloja ja tuloihin, joista tämä sivuun laitettava osuus lasketaan. Kantaverkkoyhtiöt velvoitetaan käytännössä korvamerkitsemään nämä tulot omiin rajat ylittävien hankkeidensa kehittämiseen.”
”Suomi on ajanut näkemystä, että pullonkaulatulot tulisi käyttää siellä, mistä ne on kerättykin. Pullonkaulatulojen käytöstä on tarkemmin säädetty EU sähkömarkkina-asetuksessa, mitä ei tässä yhteydessä ole tarkoitus avata pullonkaulatulojenkaan käytön osalta. Suomen näkökulmasta tämä asia on edennyt parempaan suuntaan”, Kekki sanoo.
Rahaa infran turvaamiseen ja korjauksiin
Suomi on pitänyt erittäin tervetulleena sitä, että TEN-E-asetukseen tulee uusi energiainfran turvallisuutta ja resilienssiä koskeva hankekategoria. Sen taustalla ovat merenalaiseen verkkoinfrastruktuuriin viime vuosina kohdistuneet sabotaasit sekä Itämeren alueen turvallisuustilanteen muutos.
”Olemme pitäneet tärkeänä, että EU olisi rahoitusväline, jolla voisimme parantaa olemassa olevan infrastruktuurin turvallisuutta. Tämä voisi koskea esimerkiksi Estlink 2. On erittäin hyvä, että tämä on nyt saatu mukaan asetusehdotukseen.”
Suomi on ajanut myös voimakkaasti merenalaisen energiainfran korjaamisen tuomista EU-rahoituksen piiriin. Tällä hetkellä EU ei ole rahoitusvälinettä, josta olisi mahdollista saada EU-tukea tahallisesti rikotun infran korjaamiseen.
Neuvottelut ovat olleet vaikeat, ja ne ovat edelleen kesken.
”Itämeren alueen maat ovat olleet aktiivisesti mukana ajamassa asiaa”, Kekki sanoo.
