Elokuussa sähkön pörssihinta kävi korkealla, jopa 68 sentissä kilowattitunnilta, ja muinakin loppukesän päivinä nähtiin korkeita hintoja. Mieleen hiipi väkisinkin ajatus: nytkö se jo alkoi, kalliin sähkön kausi?
”Ei sentään. Tulevana talvena tilanne on aivan eri kuin vuosi sitten. Nyt Olkiluoto 3 on verkossa, kun viime vuonna samaan aikaan sitä vasta testattiin. Myös tuulivoimaa on rakennettu lisää”, rauhoittelee sähkömarkkinayksikön päällikkö Maarit Uusitalo Fingridistä.
Se on kuitenkin varmaa, että sähkön hinta vaihtelee myös ensi talvena. Tuntihinta voi käydä ylhäällä, mutta kaiken osuessa kohdalleen myös alhaalla.
”Jos tuulee, vesivoimaloiden altaat ovat täynnä vettä, aurinko paistaa ja ydinvoimalat toimivat ongelmitta, sähköä riittää ja se on edullista. Siirtoyhteyksien kautta saamme sähköä myös esimerkiksi Ruotsista ja Virosta, jos omassa tuotannossamme on vajetta”, Uusitalo kertoo.
Kuluttaja voi välttää sähkönhinnan vaihtelut valitsemalla omasta sähköyhtiöstään kiinteähintaisen sopimuksen. Jos taas haluaa aktiivisesti seurata sähkön hintaa ja hyötyä myös halvoista tunneista, voi valita pörssisähkösopimuksen, jossa hinta vaihtelee kulloisenkin tilanteen mukaan.
Sähkön hinta muodostuu sähköpörssissä
Fingrid tarjoaa kätevän Tuntihinta-sovelluksen, josta voi seurata sähkön hintaa mobiililaitteella. Fingrid ei kuitenkaan määrittele sähkön hintaa, vaan sen päätehtävä on kantaverkon rakentaminen, ylläpito ja sähkön siirtäminen voimaloista kotitalouksien ja yritysten käyttöön.
Fingrid ei määrittele sähkön hintaa.
Sähkön hinta muodostuu sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella.
”Ne, jotka haluavat ostaa sähköä, esimerkiksi sähköyhtiöt ja suuret teollisuusyritykset, kertovat, millä hinnalla ja miten paljon arvioivat sähköä tarvitsevansa. Myyjät eli sähköntuottajat puolestaan kertovat, millä hinnalla voivat myydä ja miten paljon”, Uusitalo selittää.
Pohjoismaissa sähköpörssejä toimii kaksi, pohjoismainen Nord Pool Spot ja saksalais-ranskalainen Epex. Ne yhdistävät hinnat tarpeen ja tarjonnan mukaan, mistä syntyy yksi pörssihinta kullekin vuorokauden tunnille. Hintatason määrittää halvin kysynnän täyttävä tarjous.
”Jos sähköä tarvitaan enemmän kuin sitä on tarjolla, halvinkin on kallista, ja silloin sähkö maksaa paljon”, Uusitalo toteaa.
Välillä sähkön hinta käy miinuksen puolella, jolloin sähkön käytöstä voi ainakin periaatteessa saada hyvitystä sähkölaskussa. Negatiivinen hinta syntyy, kun laajalla alueella, esimerkiksi Keski-Euroopassa, on hyvin tuulista tai tulvii ja vedet on ajettava pois vesivoimaloiden altaista.
”Sähköä tuotetaan yhtä paljon kuin sitä kuluu, eikä sitä pystytä varastoimaan tehokkaasti. Jos tuotantoon tulee piikki, sähköstä voi tulla hetkellistä ylitarjontaa”, Uusitalo sanoo.
Sähkön korkea hinta on monen tekijän summa
Elokuun korkeat sähkön hinnat olivat seurausta monien sattumien summasta sähkön siirrossa ja tuotannossa.
Kantaverkkoon tehtiin suunniteltuja keskeytyksiä Ruotsin rajalla, sillä Fingrid ja Svenska kraftnät vahistavat siirtoyhteyksiä maiden välille. Samaan aikaan sattuneet vikatilanteet rinnakkaisessa linjassa rajoittivat siirtokapasiteettia erityisesti Ruotsista, jossa myös sattui olemaan verkkovika.
Samoihin aikoihin sattui vielä muutakin: Olkiluodon ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmässä ilmeni ongelma juuri silloin, kun Loviisan ydinvoimayksikkö meni suunniteltuun vuosihuoltoon. Kelikään ei suosinut sähköntuotantoa.
”Jos olisi ollut kovin tuulinen sää, sähköä olisi riittänyt paremmin, mutta nyt ei edes tuullut. Aurinkovoima auttoi keskipäivän ja iltapäivän tunneilla, mutta sitä ei voi varastoida ruuhkaisimpia aikoja varten aamuun ja alkuiltaan”, Uusitalo toteaa.
Huolto- ja rakennustöitä tehdään kantaverkossa jatkuvasti, eikä siinä ole mitään erikoista. Suunnitellut huollot pyritään ajoittamaan kylmimmän ajan ulkopuolelle, jotta sähköstä ei tulisi niukkuutta.
”Kesällä tehdään paljon huoltotöitä kuivan, aurinkoisen kelin aikaan. Osa töistä pitää kuitenkin tehdä silloin, kun maa on jäässä ja kantaa raskaita koneita”, Uusitalo sanoo.
Korkea hinta ei vielä tarkoita sähköpulaa
Vaikka sähkön korkea hinta kertoo, että sähkön kysyntä on suurta tuotantoon verrattuna, kyse ei ole sähköpulasta. Esimerkiksi elokuussa ei käyty lähelläkään sähköpulatilannetta huimista hinnoista huolimatta.
Sähköpula on äärimmäisen harvinainen tilanne, jota varten Fingrid on varautunut monin tavoin.
Sähköpula on aina mahdollinen, mutta ei kovin todennäköinen.
”Meillä on useita varajärjestelmiä, ja olemme harjoitelleet vikatilanteiden hoitamista eri tahojen kanssa. Sähköpula on aina mahdollinen, mutta ei kovin todennäköinen”, Uusitalo vakuuttaa.
Hän kiittää suomalaisten valveutuneisuutta ja varautumista, joka on nyt aivan eri tasolla kuin vuosi sitten.
Yhä useampi kansalainen tietää, että sähkön kallis pörssihinta merkitsee sähkön niukkuutta. Kalliin hinnan aikaan kannattaa käyttää sähkölaitteita harkiten, mikä osaltaan myös varmistaa sähkön riittävyyttä.
”Ihmiset seuraavat sähkön hintaa ja osaavat varautua vaihteluihin omalla sähkönkäytöllään. Moni jo tietää, että aamun ja alkuillan tunnit arkisin ovat yleensä ne kalleimmat, ja silloin sähköä kannattaa säästää”, Uusitalo kiittää.
