Yhteiskuntamme riippuvuus sähköstä kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti etenkin lämmityksen ja liikenteen sähköistyessä. Samaan aikaan geopolitiikka synnyttää uusia uhkakuvia, ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. On siis yhä tärkeämpää varautua paitsi luonnon aiheuttamiin teknisiin häiriöihin myös kybervaikuttamiseen ja sabotaaseihin.
Yksi keino varautumiseen on valtionrajat ylittävä tiivis yhteistyö, joka on Pohjoismaissa jo arkipäivää. Esimerkiksi Pohjois-Suomen ja Ruotsin välillä kulkevien ilmajohtojen kautta sähkö saadaan kulkemaan maasta toiseen, vaikka tuotanto olisi naapurimaassa keskeytynyt. Myös resursseja hyödynnetään yhteistyössä rajojen yli tälläkin hetkellä.
”Ilmajohtojen etuja on, että ne ovat nopeampia korjata ja vaikeampia sabotoida kuin merikaapelit”, kertoo sähköjärjestelmän käytöstä vastaava johtaja Tuomas Rauhala Fingridistä. Siirtokapasiteettia ollaan edelleen lisäämässä Ruotsin ja Viron kantaverkkoyhtiöiden kanssa.
Rauhala pitää varautumisessa ensiarvoisen tärkeänä toimivaa yhteistyötä kaikkien alan toimijoiden kesken sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Pohjoismaat ovatkin harjoitelleet yhteistyötä jo pitkään erityisesti sääilmöiden aiheuttamien vakavien häiriöiden korjaamisessa.
Ruotsi kouluttaa siviilejä energiakriisin varalle
Myös Viktoria Neimane Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnätistä painottaa, että sähkön toimitusvarmuus tulee mitoittaa hyvin monenlaisiin tilanteisiin rauhanajan häiriöistä sotaan. Pitkäkestoisiin häiriöihin varautumisen tarve on selvästi lisääntynyt. Neimane vastaa Svenska kraftnätin voimajärjestelmästrategiasta.
”Valmiutta tulee miettiä jo järjestelmän smisessa. On tärkeää välttää liikaa riippuvuutta yhdestä tai toisiaan lähellä olevista ratkaisuista. Tämä koskee niin teknisiä ratkaisuita kuin henkilöstöä ja prosessejakin”, Neimane sanoo. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa, rajanaapurit mukaan lukien, on tärkeää myös tästä näkökulmasta.
Ruotsissa uutena varautumiskeinona on otettu käyttöön siviilien koulutus poikkeusoloihin. Ruotsin hallituksen tuella on kartoitettu noin tuhannen siviilin reservi, jolla on tarvittaessa nopeasti käyttöön saatavissa olevaa osaamista esimerkiksi sähköverkon korjaustehtävistä tai vesivoiman varmistamisesta.
”Suomi tai Ruotsi eivät onneksi ole joutuneet tilanteisiin, joihin nyt on varauduttava. Jos sellainen tilanne tulisi eteen, meillä on erittäin hyvä pohja yhteistyölle”, Viktoria Neimane vakuuttaa. Kollega Tuomas Rauhala on samaa mieltä.
Pahimmat uhkakuvat toteutuvat Ukrainassa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut äärimmäinen testi ja oppitunti siitä, kuinka sähköjärjestelmän toimintaa puolustetaan täysimittaisen sodan aikana. Syksyn 2022 ensimmäisten ohjusiskujen seurauksena useita verkkoyhtiön työntekijöitä sai surmansa työpaikallaan.
Kysyimme Ukrainan verkkoyhtiön NPC Ukrenergon kokemuksia kantaverkon ylläpidosta tilanteessa, jossa pahimmat uhkakuvat toteutuivat.
”Olimme NPC Ukrenergossa aloittaneet etukäteen valmistelut Ukrainan sähköjärjestelmän kestävyyden vahvistamiseksi. Yhdessä hallituksen kanssa olimme tunnistaneet kriittiset siirtojärjestelmän laitokset, joiden keskeiset korkeajännitelaitteet vaativat suojaa Venäjän ohjus- ja droonihyökkäyksiltä”, kertoo NPC Ukrenergon viestinnästä vastaava Valerii Osadchuk.
Suojaukset asennettiin tämän jälkeen nopeasti kaikkiin laitoksiin. Esimerkiksi useimmilla sähköasemilla muuntajat on nyt suojattu massiivisilla teräsbetonirakenteilla. Tämä on säästänyt merkittävän määrän arvokasta laitteistoa hyökkäysten aikana. Lisäksi osa sähköasemien keskeisistä osista on siirretty maan alle. Varautumiseen sisältyy myös kyberturvallisuuden vahvistaminen.
Oma osaaminen ja laitteiden varastointi on poikkeusoloissa keskeistä.
”Merkittävien suurjännitelaitteiden varastojen ylläpito on osoittautunut erittäin tärkeäksi hätäkorjaustöissä. Esimerkiksi tehomuuntajia ei ole helposti saatavilla, ja niiden valmistusaika vaihtelee kuukausista yli vuoteen”, Osadchuk kertoo.
Korjaushenkilöstön merkitys on saanut uusia, melko julmiakin, näkökulmia.
Oman pätevän korjaushenkilöstön merkitys on saanut uusia, melko julmiakin, näkökulmia.
”Monille siirtoverkkoyhtiöille suurimman osan työstä tekevät ulkopuoliset urakoitsijat. Ne saattavat kuitenkin kieltäytyä tehtävistä, joihin liittyy hengenvaarallisia riskejä. Siksi on tärkeää olla omaa henkilökuntaa.”
Sotavuosina Ukrenergon henkilöstölle onkin kertynyt ainutlaatuista osaamista.
”Esimerkiksi vuonna 2024 vaihdoimme Venäjän vaurioittamalla sähköasemalla tehomuuntajan toimituksesta asennukseen ja kytkentään 21 päivässä, kun vastaava työ vie Euroopassa yleensä 3–4 kuukautta.”
Erityisosaamista vaatii myös varakäyttökeskusten ja ylimääräisten suojattujen viestintäyhteyksien toteuttaminen jatkuvan ohjus- ja drooni-iskuuhan alla.
Hajautettu tuotantorakenne tulee hyökkääjälle kalliiksi
Monella tapaa hyödylliseksi on osoittautunut sähköjärjestelmän hajauttamisen maksimointi eli tuhansien pienten tuotantolaitosten rakentaminen lähelle kuluttajia. Sotakokemus on osoittanut, että suuret voimalaitokset ovat täysimittaisessa sodassa erittäin haavoittuvia vihollisen ilmahyökkäyksille.
”Kaksikymmentä 10 megawatin laitosta yhden 200 megawatin tuotantoyksikön sijaan tekee häiriön aiheuttamisesta hyökkääjälle huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa, sillä saman kapasiteetin tuhoaminen hajautetusti vaatii enemmän ohjuksia ja drooneja. Hajautettu tuotanto myös vähentää sähkönsiirtoverkon kuormitusta”, Osadchuk havainnollistaa.
ENTSO-E auttaa sähkön tuonnissa
NPC Ukrenergo on saanut työhönsä myös kansainvälistä rahoitusta ja lahjoituksia.
Ukrainan ja Euroopan sähköverkot synkronoitiin vain muutama viikko Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen, ja NPC Ukrenergo hyväksyttiin nopeasti jäseneksi EU kantaverkkoyhtiöiden yhdistykseen, ENTSO-E. Tämä on tuonut uusia mahdollisuuksia sähkön tuontiin ja tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen.
