1 Miten Fingridin liiketoiminta rahoitetaan?
Fingridin asiakkaat maksavat palvelumaksuja, joilla katetaan yhtiön toiminnan kustannukset. Lisäksi rajasiirtoyhteyksiltä saatavia ns. pullonkaulatuloja käytetään tiettyjen kulujen kompensointiin.
Keskeisimpiä palveluja, joista asiakkaat maksavat ovat kantaverkkopalvelut, tasepalvelut ja datahub.
Kantaverkkopalvelussa asiakkaalle tarjotaan liityntä kantaverkkoon sekä tuotetaan käyttövarmaa sähkönsiirtoa. Kantaverkkopalvelun asiakkaita ovat jakeluverkkoyhtiöt ja suoraan kantaverkkoon liittyneet sähkön tuotanto- ja kulutuskohteet sekä sähkövarastot. Tasepalvelussa vastataan Suomen hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta ja valtakunnallisesta taseselvityksestä. Tasepalvelun asiakkaita ovat tasevastaavat, joilta laskutettavilta tasepalvelumaksuilla katetaan tasepalveluun sisältyviä reservikustannuksia ja tasepalvelun muita kuluja.
Datahub puolestaan on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, jota sähkönmyyjät ja jakeluverkkoyhtiöt tarvitsevat osana omaa liiketoimintaansa ja josta Fingrid vastaa. Asiakkaat maksavat palvelumaksuja datahubin käytöstä ja kehittämisestä.
2 Miten vapaasti Fingrid voi määritellä asiakasmaksut?
Kantaverkko- ja tasepalvelumaksujen suuruutta ja sallittua tuottoa valvoo Energiavirasto. Datahubin osalta se valvoo maksujen määräytymisperusteita, tasapuolisuutta ja sallittua tuottoa. Muista Euroopan maista poiketen Suomen sähkömarkkinalaissa on sähkönsiirron maksuille kahdeksan prosentin korotuskatto. Fingrid määrittelee asiakasmaksut kustannusvastaavasti.
3 Mikä on Suomen valtion rooli omistajana: saako Fingrid rahoitusta valtion budjetista ja onko valtio pääomittanut Fingridiä?
Fingrid ei saa rahoitusta valtion budjetista, eikä valtio ole erikseen pääomittanut Fingridiä. Valtio saa tuottoa omistukselleen Fingridissä, kuten muutkin yhtiön omistajat.
4 Kuinka suuri on kantaverkkosiirron osuus kotitalouden sähkölaskusta?
Kantaverkkosiirron osuus kotitalouksien sähkökustannuksista on ollut viime vuosina 2-3 prosenttia.
5 Mikä vaikutus Suomeen tulevalla uudella sähkön tuotannolla tai kulutuksella on kantaverkkomaksuihin?
Sähkön tuotanto maksaa nykyisin noin viidenneksen ja sähkön kulutus neljä viidesosaa kantaverkon kustannuksista. Eurooppalainen sääntely rajoittaa tuotannolta perittäviä maksuja, jotta tuotanto kilpailisi riittävän yhtenäisin ehdoin yli rajojen.
Tavallisesti sekä tuotanto että kulutus kasvavat yhdessä noudattaen sähkömarkkinoilla normaalia kysynnän ja tarjonnan lakia. Uuden tuotannon ja kulutuksen maantieteellisestä sijainnista riippuu, miten paljon ne aiheuttavat tarvetta rakentaa uutta kantaverkkoa ja miten suuri vaikutus on kantaverkkopalvelun maksuihin.
6 Kuinka paljon esimerkiksi 100 megawatin datakeskus tai muu teollisuuslaitos maksaa kantaverkkopalvelumaksuja?
Fingridin nykyisessä maksurakenteessa kulutukselta laskutetaan vain energiaperusteisia maksuja, asiakkaan kokonaiskulutukseen perustuvaa kulutusmaksua sekä kantaverkon liittymispisteessä mitattuun sähkönsiirtoon perustuvaa ottomaksua.
Kulutusmaksu on aikaeroteltu, talviarkipäivien päivätuntien maksu on 3,5-kertainen muuhun aikaan nähden. Datakeskuksilla ja muulla teollisuudella on tyypillisesti korkea huipunkäyttöaika ja tasainen kulutus eri vuodenaikoina. Vuoden 2026 kantaverkkopalveluhinnoilla 100 megawatin datakeskus maksaisi 2 750 000 € vuodessa olettaen, että vuotuinen energian kulutus on 570 gigawattituntia ja asiakkaalla ei ole omaa sähköntuotantoa.
Asiakkaalta veloitetaan liittymissopimuksen yhteydessä myös kertaluonteinen liittymismaksu, joka vuonna 2026 on 1 miljoonaa euroa 110 kV:n liitynnöiltä.
7 Kuinka paljon esimerkiksi 100 megawatin tuulivoimala maksaa kantaverkkomaksuja?
Fingrid laskuttaa nykyisin tuotannolta voimalaitoksen tehomaksua sekä kantaverkon liittymispisteessä mitattuun energiaan perustuvaa antomaksua. 100 megawatin tuulivoimalaitos, joka on suoraan liittynyt kantaverkkoon ja jonka huipunkäyttöaika on 3 000 tuntia, maksaa kantaverkkopalvelumaksuja 440 000 euroa vuodessa.
8 Kuinka paljon esimerkiksi 100 megawatin sähkövarasto maksaa kantaverkkomaksuja?
Fingrid laskuttaa tällä hetkellä sähkövarastoilta tehomaksua sekä kantaverkon liittymispisteessä mitattuun energiaan perustuvaa tuntitasolle netotettua otto- ja antomaksua. 100 megawatin sähkövarasto, joka on suoraan liittynyt kantaverkkoon ja joka sekä lataa että purkaa sähköä tunnin sisällä, maksaa vuositasolla kantaverkkopalvelumaksuja 300 000 euroa.
Fingrid suunnittelee parhaillaan kantaverkkopalvelumaksujen rakenteen uudistusta. Merkittäviä muutoksia uudistuksessa ovat tehomaksun käyttöönotto kulutukselle, tuotannon ja kulutuksen maksuosuuden tasapainottaminen ja sähkövarastojen laskutusmallin uudistus.
