Tekniikan museon ja yhdentoista suomalaisen teollisuusyrityksen yhteistyön tuloksena avataan syksyllä museon uusi perusnäyttely, Tekniikan maa. Sen on tarkoitus olla esillä seuraavat kymmenen vuotta. Näyttely kertoo Suomen teollisuuden tarinan.
Osan näyttelyä muodostavat kantaverkkokokoelman esineet, jotka on siirretty pysyvästi Tekniikan museoon entisen Sähkömuseo Elektran kokoelmista. Vuonna 1999 avattu Elektra päätettiin lopettaa vuonna 2015.
– Sähkömuseo Elektran oli tarkoitus muuttaa Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon yhteyteen vuonna 2013, mutta Museovirasto ei hyväksynyt vuokrasopimusta. Aiempi sijaintimme oli hankala. Elektran päärahoittaja Fingrid ja Perinneyhdistys Elektra päätyivät lopettamaan museon. Onneksi merkittävä osa esineistä hyväksyttiin Tekniikan museon kokoelmiin ja kokoelman arvokkaimmat osat saatiin säilytettyä yhdessä, turvallisuuspäällikkö Pekka Niemi Fingridistä kertoo. Hän oli Perinneyhdistys Elektra ry:n puheenjohtaja.
Osa esineistä siirrettiin toisiin museoihin. Tekniikan museon kokoelmapäällikkö Kirsi Ojala toteaa, että Elektran laitteet sopivat hyvin tekniikan alan erikoismuseoon.
– Suomalainen sähkötekniikka on merkittävä osa-alue Tekniikan museon kokoelmissa. Elektrasta meille siirrettiin erikoistyökaluja, joita alan ammattilaiset ovat käyttäneet. Monet niistä olisivat mysteeriesineitä ilman asiantuntevaa tietolähdettä. Olennaista onkin, että saimme kokonaisuuden, josta on erinomaiset tiedot. Museossa taustatieto herättää esineet henkiin, Ojala sanoo.
Verkkomalli esille näyttelyyn
Vuonna 1957 käyttöönotettu kantaverkon verkkomalli on Elektran kokoelmien helmi. Se on Suomen kantaverkon pienoismalli ja keskeinen osa kantaverkon suunnittelua. Sen avulla mallinnettiin 1970-luvun loppuun asti kantaverkkoon tehtäviä muutoksia ja laskettiin muun muassa kantaverkon vikavirtoja. Se on analoginen tietokone, yksi aikansa ensimmäisistä.
– Elektrassa verkkomalli tai verkkokartat olivat täysin toimintakunnossa. Tekniikan museon näyttelyyn mallista on poistettu osia, mutta olennaisin on mukana. Laite koostuu useasta puurunkoisesta kaapista ja vie pystytettynä noin 40 neliömetrin tilan. Missään muualla maailmassa ei tietääkseni ole säilynyt vastaavaa verkkomallia, Niemi kertoo.
Muu esineistö koostuu esimerkiksi työkaluista, joiden avulla voimajohtoa rakennettiin.
– Varta vasten tähän työhön valmistettuja työkaluja olivat muun muassa erikoistikkaat, eristesauvat ja pihdit pylvästyötä varten. Kokoelmassa on myös erilaisia viestintälaitteita, jotka ovat mobiilin puheviestinnän edeltäjiä, Niemi kertoo.
Verkkomalli sopii hyvin osaksi uutta Tekniikan maa -perusnäyttelyä.
– Verkkomalli täydentää tietotekniikan kehityksen historiasta kertovaa kokoelmaa. Laite liittyy myös automaation historiaan. Elektran kokoelmaan kuului noin 1 500 kuvan valokuvakokoelma, josta osa on digitoitu. Digitoidut kuvat ovat meidän käytössämme. Näyttelymme muistuttaa, että nykypäivän tekniikka rakentuu olemassa olevan tiedon päälle eikä synny tyhjästä, Ojala pohtii.
Esineistön kunto on hyvä
Esineitä on viime vuodet säilytetty museoammatillisesti oikein Elektrassa. Väistämättä syntyneitä ajan hampaan jälkiä korjaa konservaattori Anna Lehtinen Konservointipalvelu Löytö Oy:stä.
– Verkkomallissa on lukuisia eri materiaaleja, ja sen osat ovat likaantuneet. Todennäköisesti peitelevyt ja muut puuosat ovat vääntyneet eivätkä istu täysin paikoilleen. Myös taustan ”liitutaulu” on kutistunut voimakkaasti, ja sen siistiminen ja uudelleen kiinnittäminen tullee olemaan projektin haastavin kohta, Lehtinen kertoo.
Erilaisia käytönaikaisia vaurioita on näkyvissä, ja niistä korjataan häiritsevimmät.
– Rikkoutuneet kohdat korjataan, ja metalliosat käydään läpi korroosion varalta. Pinnat puhdistetaan materiaalikohtaisesti, jolloin yksityiskohdat pääsevät paremmin esille, Lehtinen jatkaa.
Pekka Niemi pitää Tekniikan museota hyvänä sijoituspaikkana kantaverkkokokoelmalle.
– Elektrassa kävi vuosittain jopa 3 000 museovierasta, mikä oli erinomainen kävijämäärä erikoismuseolle. Mutta Tekniikan museossa kävijöitä on noin 35 000 vuodessa, joten yhä useampi saa mahdollisuuden tutustua kokoelmaan, Niemi toteaa.
Katso vanhoja valokuvia kantaverkosta: museot.finna.fi -> Hakusana: verkkomalli
Muistelmateos Yhteisillä linjoilla (2005) kertoo kantaverkon vaiheista ja verkkomallista.
