Fingrid Oyj – kaksi vuosikymmentä

Käynnistys

Suomen Kantaverkko Oy, nykyinen Fingrid Oyj, perustettiin 29. marraskuuta 1996. Operatiivisen toimintansa yhtiö käynnisti 1.9.1997. Edeltävänä päivänä oli varmistunut Suomen taloushistorian siihen asti suurin, yli miljardin euron arvoinen liike­toimintakauppa, joilla Imatran Voima Oy, Pohjolan Voima Oy ja Suomen valtio sopivat kantaverkkoliiketoiminnan ja voimansiirtoverkkojen keskittämisestä yhteen yhtiöön. Yhtiön syntyyn vaikutti merkittävästi Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ja direktiivi sähkömarkkinoiden avaamisesta, joka edellytti sähkön kantaverkkosiirtoa koskevan hallinnon eriyttämistä sähkön tuotannosta ja myynnistä.

Kasvua ja kustannustehokkuutta

Siirtyminen toiminnan alussa kansainvälisille pääomamarkkinoille edellytti yhtiömuodon muuttamista julkiseksi osake­yhtiöksi. Rahoittajien luottamus ja korkea luotto­luokitus mahdollistivat tasapainoisen pääomarakenteen luomisen pääoma­intensiivistä toimintaa harjoittavalle yhtiölle. Rakenne on nykyisinkin sama, mutta omaa pääomaa ylläpidetään tällä hetkellä noin 30 prosentin tasolla.

EU-energiamarkkinalain uudistus vuonna 2011 johti siihen, että Fortum ja Pohjolan Voima joutuivat luopumaan omistuksistaan Fingridissä. Yhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli 19.4.2011 tehdyllä kaupalla Suomen valtio. Lisäksi omistajiksi tulivat suomalaiset eläkeyhtiöt.

Kahden vuosikymmenen aikana yhtiön liikevaihto on lähes kolminkertaistunut yli 600 miljoonaan euroon. Fingrid on nykyisin myös kahdenkymmenen suurimman yhteisöveronmaksajan joukossa.

Fingridin kokonaistehokkuus perustuu liiketoimintamalliin, jossa markkinaehtoisesti hankittavissa olevat palvelut on ulkoistettu, toimintaa on keskitetty, digitalisaatiota hyödynnetään tuottavasti ja motivoitunut henkilöstö keskittyy ydinosaamisensa mukaisiin perustehtäviin. Fingridin toiminnan tehokkuus heijastuu selkeästi myös siinä, että yhtiön soveltamat siirtohinnat ovat alhaisimpia Euroopassa.

Asiakkaiden kanssa

Monopolina Fingridin kaikkien verkkoon liittyneiden asiakkaiden sopimusehdot sekä hinnoittelurakenneovat samat. Suurin asiakasryhmä eli sähkömarkkinatoimijat hyödyntävät sähkön myynnissä ja hankinnassa Fingridin osaomistamaa sähköpörssiä Nord Poolia, sähkön toimitusvarmuutta sekä tase­hallintaa. Merkittävimmät isot asiakkaat ovat teollisuus ja jakeluverkkoyhtiöt.

Asiakasyhteistyö on yhtiön toiminnan kannalta keskiössä. Kantaverkko­liiketoiminnan osalta on jo yli 10 vuotta toteutettu asiakkaita suoraan osallistavaa 12 alueellisen verkkosuunnitelman toimintamallia ja yhteistyötä tehdään muun muassa eri neuvottelukunnissa. Meneillään oleva energiamurros vaatii jatkossa yhä laajempaa asiantuntijoiden osallistumista asiakastyöhön.

Kaksi miljardia euroa siirtokapasiteettiin

Fingrid on rakentanut kiihtyvällä tahdilla kantaverkkoa, rajayhteyksiä ja häiriötilanteissa tarvittavaa varavoimaa. Kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana yhtiö on investoinut kantaverkkoon lähes kaksi miljardia euroa ja tästä kolme neljännestä viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Uutta voimajohtoa on rakennettu lähes 3 000 kilometriä, kun kaikki jännitetasot 110, 220 ja 400 kilovolttia lasketaan mukaan. Nykyinen verkon johtopituus on noin 14 200 kilometriä, voimajohtopylväitä on 49 000, merikaapeleita on 300 kilometriä ja sähköasemia 113.

Merkittäviä uudistustöitä ovat olleet Rautarouvan, eli Suomen kantaverkon ensimmäisen, vuonna 1929 käyttöön otetun johto-osuuden korvaaminen sekä uusien varavoimalaitoksien rakentaminen Olkiluotoon ja Forssaan. Euromääräisesti suurimpia ovat olleet FennoSkan 2- ja EstLink 2 -merikaa­pelien yhteensä yli 300 miljoonan euron investoinnit. Fingrid on saanut useita tunnustuksia onnistumisestaan verkon elinkaaren hallinnassa. Kansainvälisessä verkon kunnossapidon ITOMS-vertailussa yhtiö on sijoittunut aina kärkijoukkoon.

Yhtiön nykyistä investointi­tasoa kuvaa se, että kuluvan vuosikymmenen investoinnit vastaavat rahalliselta arvoltaan noin puolta siitä, mitä Suomen suurvoimansiirron satavuotisen historian aikana kanta­verkkoa on kaiken kaikkiaan rakennettu.

Käyttövarmuus 99,9999 prosenttia

Käyttövarmuuden hallinta on yksi Fingridin pääprosesseista. Sen tärkein tavoite on ylläpitää korkea siirtovarmuus. Saavutetun vuotuisen tason eli 99,9999 % ylläpitäminen voimajärjestelmän jatkuvasti monimutkaistuvassa toimintaympäristössä on todella kova tavoite.

Suomessa sähköasemien miehityksestä luovuttiin 1980-luvun alkuun mennessä käytön­valvontajärjestelmien myötä. Koko maan kattava käytönvalvontajärjestelmä toteutui vuonna 1997. Vuonna 2001 verkkokeskus otti vastuulleen verkonhallinnan koko Suomen alueella. Käyttötoiminnan keskittäminen saatiin päätökseen vuonna 2013. Voimajärjestelmästä, verkonhallinnasta, tuotannon ja kulutuksen tasa­painosta sekä käytön suunnittelusta vastaavat henkilöt hoitavat nyt tehtäviään hyvän tiedon­vaihdon ja yhteistyön mahdollistavissa tiloissa kantaverkkokeskuksessa.

Kantaverkkokeskus huolehtii vuosittain lähes 2 500 kytkentäohjelman suunnittelusta ja toteu­tuksesta, toimii säätösähkö­markkinoilla, hankkii häviösähkön sähköpörssistä ja vastaa reservien hankinnasta niin tehotasa­painon, taajuuden kuin häiriövalmiudenkin ylläpitämiseksi.

Sähkömarkkinoiden rajat avautuvat

Fingridin pohjoismaisilla yhteyksillä luovuttiin rajatariffeista vuonna 1999 ja Suomesta tuli oma hinta-alue osaksi pohjoismaista sähkömarkkinaa. FennoSkan 2:n toteutus Svenska Kraftnätin kanssa Raumalta Dannebohon Ruotsiin nosti vuonna 2011 siirtokapasiteetin 2 700 megawattiin molemmissa suunnissa.

Itärajalla Venäjän tuonti nousi ennätyslukemiin vuonna 2001 RAO EES Rossiin kanssa tehdyn sopimuksen myötä. Samoin kolmannen 400 kilovoltin rajayhdysjohdon valmistuminen Pietarista Viipurin kautta Kymiin vuonna 2003 kasvatti tuontia. Sähköä tuotiin lähes vuosikymmenen ajan täydellä teknisellä käyttöajalla 11 terawattituntia vuodessa, kun nykyisin tuontimäärät liikkuvat neljän terawattitunnin tasolla.

Viron suuntaan Estlink 1 vihittiin käyttöön 2006. Rajakapasiteetti lähes kolminkertaistui, kun 650 megawatin tehoinen toinen merikaapeliyhteys EstLink 2 valmistui 2013, ja Baltian maat liittyivät osaksi pohjoismaista sähkömarkkinaa.

Tällä vuosikymmenellä alueellisia sähkömarkkinoita on yhdistetty niin, että Suomi on mukana markkinassa, jonka vuotuinen volyymi on lähes 3 000 terawattituntia ja joka kattaa 19 maata ja maantieteellisesti lähes koko Euroopan.

Fingridin tytäryhtiö Fingrid Datahub Oy perustettiin vuonna 2016 hallinnoimaan sähkömarkkinoiden ja erityisesti vähittäismarkkinoiden osapuolitietoja.

Kansainvälinen ja aktiivinen vaikuttaja

Fingrid hoitaa pääasiassa kansallisia vastuita, mutta sen toiminta on nykyään huomattavan kansainvälistä.

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä Fingridillä on ollut iso rooli. Se on ollut jäsenenä kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ETSOssa (nyk. ENTSO-E) järjestön perustamisesta asti (1999) sopimassa mm. rajatariffien poistosta ja keskinäisistä sähkön läpisiirtoa koskevista korvauksista. Tämä noin 400 miljoonan euron vuotuinen järjestely on merkinnyt sähkömarkkinoiden todellisen vapautumisen alkua koko Euroopan alueella.

Tutkimustoimintaan Fingrid osallistuu valikoiduilla teknisillä aloilla kuten sille tärkeään merikaapelien HVDC -tasavirtatekniikan käyttöön. Myös kantaverkkotoiminnan parhaiden käytäntöjen vertailututkimukset edellyttävät ja mahdollistavat syvällistä kansainvälistä asiantuntijayhteistyötä.

Työyhteisön arvoina tasapuolisuus ja tehokkuus

Yhtiötä perustettaessa kiteytetyt arvot tasapuolisuudesta ja tehokkuudesta ovat edelleen mukana Fingridin arvoissa. Avoimuus, tasapuolisuus, tehokkuus ja vastuullisuus ovat lopputulema henkilöstön kanssa toteutetusta vuonna 2016 päivitetystä strategiatyöstä.

Fingridin strategia on kiteytetty sloganiin ”Valot päällä valtakunnassa ja markkinat toiminnassa. Investoinnit turvallisesti ja tehokkaasti”. Näiden hoitamisessa visiona on olla kantaverkko­toiminnan esikuvana.

Fingrid on asiantuntijaorganisaatio, jossa työskentelee reilut kolme sataa vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Yhtiön matriisiorganisaatiota on kehitetty niin, että pääprosessien ohella myös asiakas-, talous – ja henkilöstö -näkökulmia johdetaan tasapainoisesti kokonaisuuksina.

Digitaalisesti kohti tulevaa

Fingridin operatiivinen toiminta nojaa tehok­kaaseen, korkean käytettävyyden ja turvallisuuden takaaviin tietoliikenne- ja tietojärjestelmä­ratkaisuihin. Fingridissä ja sen edeltäjissä oivallettiin alusta pitäen, että panostamalla tieto-ja tietoliikenne­järjestelmiin ja niiden innovatiiviseen käyttöön, mahdollistetaan suurelta osin yhtiön operatiivinen tehokkuus. Digitalisaatio on ollut kantaverkkotoiminnan kantava teema jo pitkään.

Sähköjärjestelmä itsessään tuottaa jo nyt valtavat määrät hyödynnettävää tietoa, joka yhdistettynä toimintaympäristöstä saatavaan tietoon ja digitalisaatioinnovaatioihin, kuten uuteen analy­tiikkaan ja visualisointiin luo ennen näkemättömiä mahdollisuuksia. Fingrid on kaikessa tässä tiiviisti mukana.

Yhtiönä Fingridin urapolku jatkuu. Kantaverkon kehittämisessä jatkuu Suomen historian neljäs vahvan rakentamisen aalto. Samalla varaudumme hiilineutraalin tuotannon verkkoon liittämiseen. Nämä ovat esimerkkejä haasteista joita ratkotaan nyt ja tulevaisuudessa eri tahoilla yhtiössä.

Historia-artikkelin kirjoittaja Matti Tähtinen on osallistunut Fingridin liiketoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen useissa eri tehtävissä yhtiön koko toiminnan ajan.