Kantaverkon rakentaminen ja kunnossapito vaativat monenlaista osaamista. Tarvitaan taitoa johtaa vaativia hankkeita, havaita ajoissa mahdolliset viat ja vaaratilanteet sekä kehittää työmenetelmiä entistä turvallisemmiksi.
Erittäin tärkeää on kyky tehdä yhteistyötä, keksiä ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin ja kertoa niistä muillekin.
Fingrid palkitsi Kantaverkkopäivillä 4. marraskuuta viisi kumppaniyritystensä ammattilaista, joiden osaamisen ja yhteistyötaitojen ansiosta vaativatkin kantaverkkohankkeet on saatu valmiiksi turvallisesti, laadukkaasti ja aikataulussa.
Vuoden rakentaja: Jaakko Marttila, OHL Services Oy

Jaakko Marttila oli keskeisessä roolissa vaativassa Huittinen–Forssa 400 kilovoltin voimajohtohankkeessa, joka valmistui jopa etuajassa.
Palkinnon perustelujen mukaan Jaakko Marttila osoitti poikkeuksellista ammattitaitoa, sitoutumista ja vastuunkantokykyä Huittinen–Forssa 400 kilovoltin voimajohtohankkeessa. Hän aloitti hankkeessa maanomistajayhteyshenkilönä ja nousi myöhemmin pääurakoitsijan projektipäälliköksi.
Tiukka aikataulu edellytti huolellista ennakointia, määrätietoista johtamista ja sujuvaa yhteistyötä. Marttila auttoi kansainvälistä pääurakoitsijaa toimimaan suomalaisten käytäntöjen ja vaatimusten mukaisesti sekä rakensi luottamusta tilaajan, urakoitsijoiden ja maanomistajien välille.
Hänen ratkaisukeskeinen toimintatapansa vaikutti merkittävästi siihen, että hanke valmistui laadukkaasti ja etuajassa.
”Olemme onnistuneet ratkomaan useita haasteita, hakeneet ratkaisuja ja tarjoutuneet auttamaan. Henkilökohtainen tunnustus merkitsee minulle paljon, mutta koen sen olevan tunnustus organisaatioiden onnistumisesta”, Marttila toteaa.
Toimitusjohtaja tarttuu myös käytännön töihin
OHL Services Oy:n omistajana ja toimitusjohtajana Marttila vastaa yrityksen toiminnasta ja taloudesta. Hän pitää tiiviisti yhteyttä asiakkaisiin, aliurakoitsijoihin ja muihin yhteistyökumppaneihin.
Marttila toimii toimitusjohtajana myös OHL Construction & Maintenance Oy:ssä, johon on keskitetty yritysten operatiivinen toiminta ja henkilöstö.
Toimitusjohtaja tarttuu tarvittaessa myös käytännön töihin.
”Pienessä yrityksessä olen tarpeen mukaan pyöräkonekuski, voimajohtoasentaja, työnjohtaja, kahvinkeittäjä, autokuski tai vaikka siivoja”, Marttila luettelee.
Voimajohtotöissä tulee väistämättä vastaan yllätyksiä, vaikka työt olisi suunniteltu kuinka huolellisesti. Silloin korostuvat Marttilan mukaan avoin keskustelu ja yhteistyö.
”Kun mahdollisista ongelmista keskustellaan avoimesti jo ennakkoon, ratkaisuja on helpompi hakea yhdessä ja huomioida kaikkien näkökulmat.”
Motivoitunut henkilöstö saa aikaan tuloksia
Henkilöstö on Marttilalle työn tärkein voimavara. Hän pitää tärkeänä avointa keskustelua, yhteisöllisyyttä ja sitä, että tehtävänkuvia ei rajata liian tiukasti.
”Motivoituneet ihmiset saavat tuloksia aikaan. Olemme onnistuneet luomaan työyhteisön, jossa viihdytään ja halutaan tehdä tuloksia.”
Erityisen ylpeä Marttila on yrityksensä työilmapiiristä.
”Mieleeni on jäänyt yhden työntekijän kommentti: ’Kyllä hyvää työpaikkaa osaa arvostaa’.”
Vuoden kunnossapitäjä: Vesa Mäkisalo, Enersense PN Oy

Vesa Mäkisalo on työskennellyt voimajohtojen parissa 42 vuotta. Hänet tunnetaan vankasta ammattitaidosta, tarkkaavaisuudesta ja halusta kehittää työmenetelmiä.
Palkinnon perustelujen mukaan Vesa Mäkisalo on osoittanut koko pitkän työuransa ajan poikkeuksellista ammattitaitoa, vastuunkantoa ja sitoutumista kantaverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon.
Mäkisalon asiantuntemus ja osallistuminen työmenetelmien sekä toteutusratkaisujen suunnitteluun ovat olleet keskeisiä tekijöitä useiden voimajohto- ja kunnossapitohankkeiden onnistumisessa. Hän on kehittänyt työtä jatkuvasti entistä turvallisemmaksi, tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi.
Mäkisalo kertoo, että tunnustus tuntuu erityisen hyvältä näin pitkän työuran jälkeen. Hän haluaa jakaa kunnian työkavereidensa kanssa.
”Palkinto merkitsee minulle todella paljon, varsinkin tässä vaiheessa uraa. Se kuuluu kuitenkin koko työporukalle, sillä näitä töitä ei kukaan tee yksin.”
Erityistä kiitosta Mäkisalo saa tarkkaavaisuudestaan ja kyvystään havaita mahdollisia vikoja jo varhaisessa vaiheessa. Näin hän on osaltaan edistänyt kantaverkon käyttö- ja toimintavarmuutta.
Tarkkaavaisuus ehkäisee vaaratilanteita
Mäkisalon tehtäviin kuuluu voimajohtojen tarkastuksia, kunnossapitoa ja uusien johtojen rakentamista.
Voimajohtojen kunnossapidossa huolellisuus ja kyky havaita poikkeamia ajoissa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mäkisalolle on jäänyt mieleen eräs tapaus Anttilan sähköaseman lähellä: hän huomasi johtimen säievian ajoissa ja onnettomuuksilta vältyttiin.
”Pahimmillaan vika olisi voinut johtaa johtimen katkeamiseen, jolloin se olisi saattanut pudota ajoradalle. Tilanne olisi myös voinut aiheuttaa ongelmia Viron kaapeliyhteydelle.”
Turvallisesti ja sovitussa aikataulussa
Hyvät työkaverit ja mahdollisuus suunnitella töitä yhdessä tekevät työstä Mäkisalolle erityisen merkityksellistä.
”On palkitsevaa saada hommat hoidettua turvallisesti ja sovitussa aikataulussa”, Mäkisalo toteaa.
Pitkän uran aikana hänelle on kertynyt laaja käytännön osaaminen ja kyky löytää toimivia ratkaisuja haastavissakin tilanteissa.
”Minua on aina kiinnostanut kehittää erilaisia keinoja työtapojen parantamiseen”, Mäkisalo toteaa.
Mäkisalo arvostaa sujuvaa yhteistyötä Fingridin kanssa. Esimerkiksi tarkastustöissä vastaan tulevat ongelmat ratkeavat usein yhdellä puhelinsoitolla.
”Toimiva yhteistyö auttaa löytämään ratkaisut nopeasti ja pitämään työt aikataulussa.”
Työturvallisuuspalkinto: Paavo Kaija, Enersense PN Oy

Turvallisuus- ja laatupäällikkö Paavo Kaija kannustaa jokaista tekemään turvallisuushavaintoja ja jakamaan oppeja muiden kanssa.
Palkinnon perustelujen mukaan Paavo Kaija on pitkän linjan kantaverkon rakentaja ja järjestelmällinen työturvallisuuden kehittäjä. Hänen vahva kokemuksensa työmailta antaa käytännönläheisen näkökulman siihen, miten turvalliset toimintatavat toteutuvat arjen työssä.
Kaija osallistuu aktiivisesti Fingridin toimittajien työturvallisuusryhmään ja yhteisiin kehityshankkeisiin. Hänen rauhallinen ja helposti lähestyttävä toimintatapansa edistää avointa turvallisuuskulttuuria ja yhteistyötä.
Pienikin havainto voi johtaa suureen parannukseen
Kaija kuvailee itseään taustavaikuttajaksi, jonka tehtävänä on auttaa muita onnistumaan. Turvallisuus- ja laatupäällikkönä hän suunnittelee ja kehittää toimintatapoja, joiden avulla työskentelystä saadaan entistä turvallisempaa.
”Parasta ovat kohtaamiset ihmisten kanssa. Yritän rakentaa siltoja eri osapuolten välille, kuunnella heidän tarpeitaan ja löytää yhteisiä ratkaisuja.”
Kaijan mukaan työturvallisuuden kehittäminen on usein pienten asioiden huomaamista ja parantamista. Tärkeää on myös jakaa tietoa niin, että yhdellä työmaalla tehdystä havainnosta voidaan ottaa oppia muuallakin.
Enersensellä on kannustettu henkilöstöä sinnikkäästi turvallisuushavaintojen tekemiseen, ja havaintojen määrä onkin kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi ajoneuvojen lähtötarkastuksia on tehty ahkerasti ja niissä havaittuja puutteita korjattu.
Kaija kertoo myös esimerkin työpisteestä, joka oli ollut käytössä kuusi vuotta. Lopulta joku kiinnitti huomiota sen puutteelliseen valaistukseen, mikä johti uusiin havaintoihin – ja parannuksiin.
”Yksi huomio johti muidenkin asioiden tarkasteluun ja työpisteen kehittämiseen. Ensin lisättiin valaistuksen määrää ja seuraavaksi työvälineet saatiin parempaan järjestykseen.”
Yhteistyö auttaa onnistumaan
Kaijalle turvallisuus tarkoittaa ennen kaikkea ennakointia ja rauhallista tekemistä.
”Pyrin elämään niin kuin opetan. Huolehdin esimerkiksi riittävästä unesta ja pidän taukoja pitkillä ajomatkoilla.”
Kaija arvostaa Fingridin tapaa suhtautua työturvallisuuden kehittämiseen. Hänen kokemuksensa mukaan Fingridillä kuunnellaan kumppaneiden havaintoja ja etsitään yhdessä ratkaisuja.
”Kun nostamme asioita esille, Fingridissä osoitetaan kiinnostusta ja halutaan auttaa meitä onnistumaan. Siellä mietitään myös, mitä omassa toiminnassa voitaisiin tehdä paremmin.”
Vuoden työturvallisuusteko: Jere Kanula, Omexom

Työmaapäällikkö Jere Kanula puuttui ajoissa vaaratilanteeseen, joka olisi voinut johtaa erittäin vakavaan tapaturmaan.
Palkinnon perustelujen mukaan Jere Kanula osoitti poikkeuksellista valppautta, rohkeutta ja vastuullisuutta tilanteessa, jossa vakavan tapaturman vaara oli ilmeinen: hän tunnisti vaaran, reagoi siihen viipymättä ja esti toiminnallaan tilanteen, joka olisi voinut johtaa kuolemaan tai erittäin vakavaan loukkaantumiseen.
”Kyseessä oli sähköonnettomuuden läheltä piti -tilanne”, Kanula kertoo.
Yksittäisen ihmisen havainnoilla ja uskalluksella puuttua vaaroihin voi olla ratkaiseva merkitys työturvallisuudelle.
”Olen erityisen ylpeä siitä, että ehdin keskeyttämään tilanteen ennen kuin vakava sähkötapaturma pääsi tapahtumaan. Se on hyvä muistutus siitä, että töitä tehdessä kannattaa aina olla valppaana ja seurata, mitä ympärillä tapahtuu.”
Palkinnon perusteluissa kiitetään myös ylipäänsä Kanulan vastuullista suhtautumista työturvallisuuteen.
Turvallisuus on osa jokaista työvaihetta
Kanula työskentelee Omexomin sähköasemaprojekteissa työmaapäällikkönä. Hänen vastuullaan on työmaalla tehtävien töiden käytännön toteutuksen suunnittelu ja valvonta sekä laadun ja turvallisuuden seuranta.
Työmaapäällikön tehtävässä on huolehdittava siitä, että työt etenevät suunnitellusti ja jokaisella on edellytykset tehdä oma työnsä turvallisesti.
”Tärkeintä työssäni on mahdollistaa se, että kaikki työtehtävät voidaan toteuttaa turvallisesti ja laadukkaasti. Palkitsevinta on saada haastavat työvaiheet onnistuneesti päätökseen ja ratkaista eteen tulevia ongelmia yhdessä työryhmien kanssa.”
Hyvä yhteistyö Fingridin ja muiden kumppaneiden kanssa on Kanulan mukaan ensiarvoisen tärkeää. Kun yhteistyö toimii, työmaatoiminnot sujuvat jouhevasti ja eteen tulevat ongelmat saadaan selvitettyä nopeasti.
Vaaratilanteisiin on uskallettava puuttua
Kanulan palkitsemiseen johtanut tapahtuma muistuttaa, ettei työturvallisuus ole vain oman työtehtävän tai työryhmän asia.
”Työmaalla on seurattava myös sitä, mitä ympärillä tapahtuu, ja reagoitava, jos huomaa jonkun olevan vaarassa.”
Kanula toimi itse juuri näin eli hän keskeytti sähkötyön huomattuaan vaaran, ennen kuin vakavia seurauksia ehti syntyä.
”Kannustan kaikkia työmailla toimivia puuttumaan vaaratilanteisiin myös silloin, kun ne koskevat muita työryhmiä.”
Kantaverkon elämäntyöpalkinto: Ari Eskola, Destia Oy

Ari Eskola on tehnyt pitkän ja merkittävän uran suomalaisen kantaverkon rakentamisessa. Eläkkeelle jäävä Eskola aloitti aikanaan Destian sähköasemayksikön ainoana työntekijänä, mutta nyt yksikössä työskentelee noin sata ihmistä.
Ari Eskola on tehnyt poikkeuksellisen pitkän ja ansiokkaan uran kantaverkon rakentamisessa ja sähköasemaliiketoiminnassa. Hänen työnsä jälki näkyy useissa suomalaisen sähköjärjestelmän kannalta merkittävissä investoinneissa, joihin hän on osallistunut yli kolmen vuosikymmenen ajan.
Eskola on ollut mukana muun muassa Hikiän ja Pyhänselän sähköasemaprojekteissa, Jylkän synkronikompensaattorihankkeessa sekä lukuisissa sähköasemien uusimis- ja laajennushankkeissa.
Eskola tunnetaan myös projektijohtamisen uranuurtajana. Hän oli Suomen ensimmäinen IPMA A -sertifioitu projektipäällikkö, mikä kertoo hänen vahvasta ammattitaidostaan ja pitkäjänteisestä työstään projektijohtamisen kehittämiseksi.
Yhdestä työntekijästä sadan hengen yksiköksi
Eskola on työskennellyt Destialla projektinjohtajana ja vastannut yhtiön sähköasemaliiketoiminnasta. Hän on johtanut vaativia hankkeita ja kehittänyt liiketoimintaa.
Erityisen mieleenpainuvana saavutuksena Eskola itse pitää Destian sähköasemayksikön kasvua.
”Kun aloitin yksikössä, olin sen ainoa työntekijä. Nyt eläkkeelle jäädessäni yksikössä on noin sata työntekijää”, Eskola kertoo tyytyväisenä.
Työntekijöiden määrän kasvu kertoo sähköasemaliiketoiminnan merkittävästä kehityksestä. Eskolan johdolla yksiköstä on kasvanut huomattava alan toimija, jonka osaamista on tarvittu monissa kantaverkon investoinneissa.
Ihmiset tekevät työstä mielekästä
Vuosikymmenten aikana Eskola ehtinyt työskentelemään monien erilaisten ammattilaisten rinnalla vaativissa hankkeissa.
”Parasta työssäni ovat olleet ihmisten ja mielenkiintoisten tehtävien parissa toimiminen.”
Myös yhteistyö Fingridin kanssa on jatkunut läpi pitkän työuran. Eskola arvostaa erityisesti Fingridin toimintatapaa yhteistyökumppanina.
”Fingridin kanssa työskentely on ollut mukavaa, sillä he ovat aina olleet avoimia ja tasapuolisia.”
Elämäntyöpalkinto on tunnustus urasta, jonka vaikutukset näkyvät paitsi kantaverkon kehityksessä ja valmistuneissa sähköasemissa myös alan toimintatavoissa ja niiden asiantuntijoiden työssä, joiden kanssa Eskola on vuosien varrella työskennellyt.


