Sähkön päästöjen lasku jatkuu

Sähköntuotannon ja -kulutuksen päästöt ovat laskeneet viime vuosina, minkä voi nähdä Tilastokeskuksen tilastojen lisäksi reaaliaikaisista päästökerroinarvioistamme. Esimerkiksi sähköntuotannon päästökerroin on laskenut tasosta 104 gCO2/kWh (2018) tasolle 26 gCO2/kWh (2025). Fingridiltä on toivottu arvioita päästökertoimien tulevasta kehityksestä kuntien ilmastotiekarttojen syötteeksi. Tämä kirjoitus avaa päästökerroinennusteidemme oletuksia ja tuloksia. Ennusteet antavat myös kuvaa Fingridin epäsuoran ilmastohyödyn tavoitteen toteutettavuudesta. Kyseinen tavoite on Fingridin asettama Suomen sähkönkulutuksen päästökerroin 17gCO2/kWh vuonna 2030. Käytännössä epäsuoran ilmastohyödyn tavoite mahdollistaa sähkönsiirron häviöistä aiheutuvien päästöjen pienenemisen 55 %:lla vuoden 2022 tasosta.

Välihuomioina on muistettava, että ennusteissa esitetyt arviot ovat suoria CO2-päästöjä, eli niissä ei huomioida muita kasvihuonekaasuja tai sähköntuotantomuotojen elinkaaren aikaisia päästöjä. Myös sähköntuotannon biomassan polttamisen päästöjen on oletettu laskennallisesti olevan nollassa.

Ennusteisiin sisältyy useita epävarmuuksia kuten Suomen houkuttelevuus energiainvestoinneille, sähkönkulutuksen kehitys, lämpövoiman polttoainejakauma ja naapurimaiden päästökehitys. Näihin epävarmuuksiin liittyviä oletuksia on avattu seuraavissa kappaleissa. Riippuen oletuksista, päästökertoimissa on isohko 1-20g/kWh vaihteluväli vuonna 2035. Ilmastotavoitteisiin voidaan siis päästä, mutta se vaatii jatkuvaa työtä.

Oletukset

Tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät Q3/2025 -ennuste ennakoi Suomen ja naapurimaiden rajasiirtojen ja tuotantoportfolioiden muutokset vuosien saatossa. Ennusteraportissa esitetyt skenaariot on jaoteltu kohtalaiseen ja erinomaiseen energiainvestointien kilpailukykyyn Suomessa. Skenaarioiden investointiennusteissa käsitellään sekä sähköntuotanto- että -kulutuskohteita. Näistä skenaarioista muodostuu siis arvio sähköntuotantomuotojen energiantuotantomääristä, sähkönkulutuksesta ja rajasiirroista Suomessa ja naapurimaissa. Juuri julkaistu vastaava ennuste Q3/2026 vastaa olennaisilta osin päästöennusteanalyysien lähtötietoja.

Jotta voitaisiin arvioida sähkönkulutuksen päästökerrointa tulevaisuudessa, pitää muodostaa oletuksia eri tuotantomuotojen päästöintensiivisyyden kehityksestä. Puhuttaessa suorista päästöistä uusiutuvat tuotantomuodot kuten tuuli-, aurinko-, bio- ja vesivoima sekä ydinvoima lasketaan nollapäästöisiksi. Teollisuuden ja kaukolämpöyhtiöiden piirissä tapahtuvan polttoon perustuvan lämmön ja sähkön yhteistuotannon sekä sähkön erillistuotannon suhteiden oletetaan säilyvän samankaltaisina tarkastelujaksolla. Tästä johdettuna ainoat merkittävät muuttujat ovat polttolaitosten sähköntuotannon määrä sekä käytetty polttoaine. Sähköntuotannon määrä saadaan Fingridin skenaarioista ja polttoaineiden käytön voi päätellä ilmastoskenaarioista sekä energiatoimialan suunnitelmista. Lähtökohtaisena oletuksena arvioille on, että polttoaine polttolaitoksissa vaihtuu täysin biologista alkuperää oleviin polttoaineisiin 2035 mennessä. Koska tarkkaa arviota polttoaineiden käytön kehityksestä ei ole, on Suomen sähköntuotannon lähtökertoimien kehitystä haarukoitu tasaisella lähtökerrointen laskuna nollaan 2035 mennessä tai pitämällä lähtökertoimet samoina kuin 2026 Fingridin reaaliaikaisessa päästökerroinlaskennassa. Tällöin muodostuvat dynaamiset ja konservatiiviset päästökertoimien kehitysvaihtoehdot. On huomion arvoista, että sähköntuotannon lähtökertoimet voivat laskea myös nopeammin tai hitaammin sekä epätasaisemmalla tahdilla riippuen politiikasta ja energiayhtiöiden toimista.

Naapurimaiden polttoainejakaumista ei ole tietoa, mutta laskelmissa iteroitiin kunkin maan lämpövoiman kerrointa niin, että 2027 sähköntuotannon päästökerroin vastaisi Euroopan ympäristöviraston tilastolukua vuodelta 2024. Huomionarvoista on, ettei Norjassa ja Ruotsissa ole tällä hetkellä eikä tulevaisuudessa merkittävää määrää lämpövoimaa, joten lämpövoiman päästökerrointen merkitys maakohtaisiin päästökertoimiin on pieni. Samaa kerrointa lämpövoimalle on käytetty myös tuleville vuosille. Nämä oletetut lähtökertoimet ovat tulevaisuudessa oletettavasti yläkanttiin, mutta uudempia tilastoja polttoaineiden käytöstä tai ennusteita tulevasta kehityksestä ei toistaiseksi löytynyt. Norjan osalta EU-tilastoa ei ollut, joten oletuksena sen lämpövoiman päästöintensiteetille asetettiin fossiilisen öljynpolton sähköntuotannon kerroin 840 gCO2/kWh (IPCC 2012 öljyn mediaani), mikä ei lämpövoimatuotannon vähyyden vuoksi juuri nosta maan sähköntuotannon päästökerrointa.

Sähkönkulutus

Ennusteskenaarioiden välillä merkittävämmät erot muodostivat lähtökertoimien oletukset kuin kilpailukykyskenaarioiden portfoliojakaumat. Alla olevassa kuvassa sähkönkulutuksen päästökerroinennusteiden alakäyrälle osui vain dynaamisen lähtökerroinkehityksen skenaarioiden arvoja ja yläkäyrällä on vain pysyvien lähtökerrointen skenaarioiden arvoja. Pysyvien lähtökertoimien skenaarioissa matalan kilpailukyvyn skenaariovariaation tuotantoportfolion matalampi tuuli- ja aurinkovoiman osuus nosti päästökerrointa 2030 luvulla korkean kilpailukyvyn skenaariovariaatioon verrattuna merkillepantavasti, minkä voi havaita hienoisena päästökerroinennusteiden vaihteluvälin maksimiarvojen kasvuna 2033-2035.

Sähköntuotanto

Sähköntuotannon päästöennusteissa nähdään selkeämpi laskeva trendi kaikissa skenaarioissa, koska naapurimaiden päästökehitys ei vaikuta Suomen sähköntuotannon päästökertoimeen. Tuotantoportfolion aurinko- ja tuulivoiman osuus sekä polttolaitosten polttoainevaihdokset siis korostuvat ennusteissa.

Historiakehitys ja erot aiempaan arvioon

Fingridin päästökerroinarvioiden historiakehitykseen nähden laskeva trendi jatkuu, mutta loivempana.

Aiemmin Fingrid esitteli päästökerroinennusteita vihreää vetyä käsittelevän blogin yhteydessä. Kyseiseen konservatiivisia lähtökerroinkehityksiä käyttäneeseen ennusteeseen verrattuna kaikki uudet ennusteskenaariot ovat selvästi matalampia sähkönkulutuksen päästökertoimen osalta. Tähän on syynä naapurimaiden ja Suomen sähköntuotannon laskeneet lähtökertoimet. Alla kuvassa on esitettynä vanha ennuste ja uusien ennusteiden vaihteluväli.

Tilanne näyttää siis paremmalta kuin aiemmassa arviossa. Silti toimia yhä tarvitaan, koska uusiutuvan tuotannon investoinnit ja polttovoimalaitosten polttoainevaihdokset eivät ole itsestään selviä. Kunnianhimoa ilmastotoimissa on toki mahdollista lisätä enemmänkin kuin ennusteissa.

Jatkoa ajatellen Fingrid ehdottaa laajempaa yhteisselvitystä tulevista päästökertoimista, jotta uutta tietoa voitaisiin tuottaa avoimemmin ja yhteistyössä sovituin lähtöoletuksin. Monen tahon kuten kuntien ilmastoskenaariotyöhön tästä olisi merkittävää hyötyä. Yhteisselvityksestä kiinnostuneet voivat olla Visa Simolaan yhteydessä sähköpostilla, minkä jälkeen voidaan yhdessä keskustella mahdollisen projektin järjestelyistä.

Ennustedata taulukkomuodossa