Vahva sähköverkko mahdollistaa uusia teollisuushankkeita ja investointeja kuntiin. Se houkuttelee yrityksiä ja luo työpaikkoja – vahvistaa alueen elinvoimaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Monissa kunnissa onkin tällä hetkellä toiveita sähköverkon vahvistamiseen, ja vihreä siirtymä lisää tarpeita.
Fingridissä tunnetaan kuntien toiveet ja tarpeet. Sähkön tuotannon ja kulutuksen liityntäkyselyitä on tullut yhteensä peräti 500 000 megawatin verran, mikä on suunnaton määrä Suomen huippukulutuksen ollessa tällä hetkellä 15 000 megawatin luokkaa.
”Rakennamme kantaverkkoa sitä mukaa, kun hankkeet kypsyvät.”
”Varautuminen kaikkien toiveisiin on mahdoton tehtävä. Siksi rakennamme kantaverkkoa sitä mukaa, kun hankkeet kypsyvät. Fingridin liityntäsuunnittelu etenee rinnakkain hankkeen kanssa, mutta ei juurikaan etukäteen”, kertoo johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä.
Mitä enemmän alueella on pitkälle vietyjä ja luvan saaneita suunnitelmia, sitä varmemmin kantaverkolle tulee käyttäjiä ja Fingrid voi luottavaisin mielin suunnitella verkkovahvistuksia.
”Jos samalle alueelle on tulossa suuri määrä hankeaihioita, esimerkiksi tuulivoimaloita, meidän kannaltamme ei synny suurta hukkaa, vaikka jokin projekti menisikin nurin. Mutta yksittäinen hanke, esimerkiksi suuri kulutuskohde, voi kaatua jostain syystä, ja sitten olemme investoineet verkkovahvistuksiin turhaan”, Jyrinsalo selittää.
Hän vinkkaa, että jos kunta haluaa vahvemman kantaverkon alueelleen, sen tulee edistää sähkön tuotanto- ja kulutushankkeiden lupamenettelyjä sekä muutenkin tukea hankkeita kaikin mahdollisin tavoin. Fingrid tulee pitää ajan tasalla hankkeiden edistymisestä.
”Pelkät toiveet kunnan elinvoimaisuuden edistämiseksi ja verkon rakentaminen ennalta mahdollisia tulevia tarpeita varten eivät valitettavasti riitä perusteeksi. Tarvittavat luvat pitää olla olemassa ja hanke valmiina alkamaan, jotta liityntä lisätään verkkosuunnitelmaan.”
Jo 4 miljardin investoinnit
Fingridin investoinnit ovat kasvaneet valtavasti vihreän siirtymän myötä. Fingrid investoi seuraavan 10 vuoden aikana noin 4 miljardia euroa sähköverkkoon. Edellisessä 10 vuoden kehittämissuunnitelmassa luku oli 2 miljardia.
Investointeja on tarvittu, kun sähköverkkoa on rakennettu lännestä ja pohjoisesta etelään: Länsirannikolla on tuulivoimaa, jota täydentää sähkön tuonti Ruotsista, ja Etelä-Suomessa sähkövoiman tarve puolestaan kasvaa koko ajan.
”Pohjoisesta etelään kulkevan kantaverkon kapasiteetti tulee viimeisten arvioiden mukaan kaksinkertaistaa kymmenessä vuodessa, mikä tarkoittaa useita uusia 400 kilovoltin voimajohtoja”, Jussi Jyrinsalo mainitsee.
Asukkaita ja päättäjiä kuullaan
Uusi voimajohtohanke on merkittävä mahdollisuus kunnille kehittää infrastruktuuriaan ja lisätä alueellista elinvoimaa. Asukkaat ja maanomistajat sen sijaan saattavat harmistua suurista rakennushankkeista, sillä rakennustyömaat kulkevat pääosin yksityisten mailla.
Kaikkia osapuolia kuitenkin kuullaan suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheissa, ja silloin kuntalaisten on mahdollista kertoa omia näkemyksiään. Osallistuminen ja vuorovaikutus paikallisten kanssa ovat avainasemassa hankkeen onnistumisessa.
”Tavoitteemme on, että voimajohtohanke palvelee sekä paikallisia tarpeita että koko yhteiskunnan etua.”
’”Haluamme kuulla laajasti kommentteja paikallisilta asukkailta ja kunnan päättäjiltä. Jokaisen mielipide on tärkeä, sillä tavoitteemme on saada aikaa mahdollisimman hyvä ja eri intressit huomioiva ratkaisu. Kaikki ympäristövaikutukset eivät näy tietokoneelta, emmekä yleensä itse tunne alueita”, kertoo erikoisasiantuntija Eero
Kujanen Fingridistä.
Kantaverkon rakennushanke käynnistetään YVA- eli ympäristövaikutusten arviointi -menettelyllä, jossa tarkastellaan hankkeen vaikutuksia ympäristöön, maankäyttöön ja sosiaaliseen elämään. YVA on työkalu voimajohtoreittien suunnittelussa. Prosessissa pyritään varmistamaan, että paikallisten näkemykset ja alueen tarpeet otetaan huomioon.
Sähköverkkoa varten Fingrid lunastaa maan käyttöoikeuden laissa määritellyllä korvauksella. Lunastuslaki uudistuu niin, että korvaukseen tulee 25 prosentin korotus.
”Lunastusmenettelyn tarkoituksena on korvata kaikki taloudelliset menetykset, minkä lisäksi lunastuslain muutos tuo ylimääräisen hyvityksen. Vaikka tilanne ei aina ole helppo, uskomme, että uudistus lisää oikeudenmukaisuuden tunnetta – onhan lakihanke ollut vireillä jo vuosikausia”, Kujanen toteaa.
Joustavuus koko Suomen etu
Kuntien kaavoituksen merkitys korostuu voimajohtohankkeissa.
Huolellinen kaavoitussuunnittelu, joka ottaa huomioon kantaverkon pitkän aikavälin tarpeet, helpottaa voimajohtojen rakentamista ja parantaa kunnan omaa maankäytön suunnittelua.
”Tavoitteemme on, että voimajohtohanke palvelee sekä paikallisia tarpeita että koko yhteiskunnan etua”, Kujanen kiteyttää.
Myös sähköverkon käyttövarmuus tulisi varmistaa, vaikka siirrot kasvavat hurjaa vauhtia ja käyttäjiä tulee koko ajan lisää. Monenlainen jousto niin sähkön käytössä kuin tuotannossakin nousee arvoonsa.
”Kaikilta vaaditaan nyt joustavuutta, jotta Suomi voi menestyä. Esimerkiksi hankkeiden sijoittelua kannattaisi miettiä tästä näkökulmasta: jos esimerkiksi teollisuuslaitoksen pitää sijaita sataman läheisyydessä, niin sille ei voi mitään, mutta datakeskus tai akku olisi mahdollista sijoittaa vapaammin”, Jyrinsalo lisää.
