Fingrid harjoitteli lokakuussa asiakkaiden kanssa Pohjois-Suomessa kansallista sähköjen palautusta niin sanotussa black out -tilanteessa, jossa sähköt on menetetty koko maassa.
Tilanne on täysin äärimmäinen, sillä sähköjärjestelmä on mitoitettu kestämään mikä tahansa yksittäinen vikatilanne, eli järjestelmässä noudatetaan niin sanottua N–1-sääntöä. Tätä kyvykkyyttä varmistavat sähköjärjestelmän reservit ja jännitettä ylläpitävät järjestelmät.
Vaikka black out -tilanne on hyvin poikkeava, kantaverkkoyhtiöllä tulee olla valmiudet palauttaa sähköt myös tällaisessa tilanteessa. Sähkönsiirto täytyy tällöin aloittaa sähköjärjestelmässä uudestaan ilman ulkoista energianlähdettä eli alan kielellä täytyy tehdä pimeäkäynnistys.
Kyky pimeäkäynnistykseen on lakisääteinen vaade Fingridille ja mahdollista Suomessa tietyissä voimalaitoksissa.
Paperille tehty suunnitelma ei riitä
Harjoituksen suunnittelu ja valmiuksien kehittäminen aloitettiin alkuvuonna Fingridin valvomopäällikön Arto Pahkinin johtamana. Tahti tiivistyi harjoituksen lähestyessä.
”Harjoituksen tarkoitus oli ennen kaikkea todeta se, että tehdyt suunnitelmat pitävät tosielämässä paikkansa. Historia on osoittanut, että paperilla tehdyissä suunnitelmissa voi havaita käytännön toteutuksen aikana puutteita tai odottamattomia yllätyksiä. Siksi harjoitellaan”, toteaa yksikön päällikkö ja harjoituksen operatiivinen johtaja Antti Kuusela Fingridistä.
Harjoitus sujui hänen mukaansa hyvin. Nyt saatiin todennettua, että jännitteennosto kantaverkkoon voidaan toteuttaa myös Pohjois-Suomessa. Tilannekuva pysyi selkeänä harjoituksen eri osapuolilla, viestintä oli sujuvaa sekä ajantasaista ja roolit selkeät. Kaikkiaan harjoitukseen osallistui yli 20 henkilöä Fingridistä, Kemijoki Oy:stä sekä Fortumista.
Harjoittelu jatkuu. Säännöllinen harjoittelu pitää yllä kyvykkyyttä hallita poikkeavia tilanteita. Oppien pohjalta on edellytykset kehittää lisää kansallisia, vaihtoehtoisia jännitteenpalautusmalleja.
