Yhä useampi kotitalous on kiinnostunut osallistumaan sähkönkulutuksen säätelyyn, kun kysyntäjouston merkitys sähköjärjestelmässä on noussut energiakriisin myötä entistä vahvemmin esille. Kasvava joustamattoman energiantuotannon määrä ja kulutuksen painottuminen huippukulutustunteihin vaativat joustoa sähkönkäyttäjiltä jatkossakin.
Kulutuksen siirtäminen kalliimmilta huippukulutustunneilta halvemmille, matalamman kulutuksen tunneille edesauttaa sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitoa ja parantaa sähkön riittävyyttä. Lisäksi kuluttajat voivat madaltaa sähkölaskuaan osallistumalla kysyntäjoustoon.
Energiakriisin seurauksena nousseiden sähkön hintojen vuoksi kotitalouksia on kannustettu entistä enemmän joustamaan omassa kulutuksessaan ja nostamaan kotiensa energiatehokkuutta. Taloudelliset syyt ovat toimineet yhdessä sähkön riittävyyden kanssa kannusteena kotitalouksien oman kulutuksen säätelyyn.
Osallistumalla hintaa seuraavaan kysyntäjoustoon voidaan kustannussäästöjen lisäksi saavuttaa myös positiivinen ympäristövaikutus.
Huippukulutustunneilla tuotettu sähkö on kalliimpaa ja usein kuormittavampaa ympäristölle. Osallistumalla hintaa seuraavaan kysyntäjoustoon voidaan kustannussäästöjen lisäksi saavuttaa myös positiivinen ympäristövaikutus.
Kun tarkasteltiin jaksoa joulukuusta 2021 marraskuuhun 2022, havaittiin, että sähkön kulutuksen hiilidioksidipäästöjä olisi voitu vähentää keskimäärin 5,4 gCO2/kWh, jos kulutusta olisi siirretty vuorokauden kalleimmalta tunnilta halvimmalle.
Mitä tämä tarkoittaisi suomalaisten kotitalouksien kulutuksella?
Sähköauton lataus, vuosikulutus 2 800 kW
Päivän ajosuoritetta vastaavan sähkömäärän lataaminen kunkin vuorokauden kalleimmalla tunnilla tuottaa vuodessa hiilidioksidipäästöjä noin 184 kg.
Kun lataus siirretään halvimmalle tunnille, syntyy päästöjä noin 169 kg, eli saavutetaan 15 kg päästövähennys. Polttomoottoriauto tuottaa päästöjä vuodessa vastaavalla ajomäärällä noin 2 300 kg.
Suomessa kaikkien sähköautojen (125 084 kpl, 6/2022) joustava lataus mahdollistaisi vastaavasti noin 1 900 tonnin päästövähennyksen. Päästövähennyksen lisäksi lataamisen ajoittamisella olisi voitu säästää tarkastelujakson aikana pörssisähkösopimuksen sähkölaskussa noin 565 euroa.
Pyykinpesukoneen tai astianpesukoneen käynnistys joka toinen päivä, kulutus 1 kWh/pesukerta
Ajoittamalla pyykin- tai astianpesu kalleimman tunnin sijaista halvimmalle tunnille kotitalous vähentäisi vuodessa noin 1 kg päästöjään.
Mikäli kaikki Suomen kotitaloudet (2,7 miljoonaa vuonna 2017) osallistuisivat joustoon pyykin- tai astianpesukoneellaan, voitaisiin saavuttaa 2 600 tonnin päästövähennys.
Säästöä yhden kotitalouden sähkölaskuun olisi syntynyt tarkastelujakson aikana noin 37 euroa.
Kysyntäjoustosta on myös hyötyä, vaikka omaan sähkösopimukseen kuuluisi alkuperätakuu CO2-vapaasta tuotannosta, sillä kysyntäjoustolla tuetaan hiilineutraalin tuotannon lisäämistä järjestelmään.
Jotta uusiutuvan tuuli- ja aurinkovoiman osuutta saadaan nostettua, täytyy kulutusta siirtää niihin hetkiin, jolloin uusiutuvaa sähköntuotantoa on saatavilla. Sama koskee kotitalouksia, joilla on kiinteähintainen sähkösopimus.
Vaikka kulutuksen siirtäminen ei tuo suoraa säästöä sähkölaskuun, edesauttaa se sähköjärjestelmän tasapainon lisäksi myös kulutuksen päästöjen madaltamista.
Kysyntäjoustoon voi osallistua pörssisähkön mukaan automaattisesti ohjautuvilla sähkölaitteilla tai seuraamalla itse sähkön hintaa esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.
Vakaan sähköjärjestelmän ylläpitämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme jatkossa kasvavissa määrin kysyntäjoustoa. Kulutusjoustosta hyötyvät kaikki!
