Ruotsissa on varoiteltu siitä, että tulevana talvena saattaa tulla sähköpula, ja vastaavaa keskustelua on käyty kesän aikana myös Suomessa. Moni miettii varmasti, mitä se käytännössä tarkoittaa.
”Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta, jolloin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan”, tiivistää valvomopäällikkö Arto Pahkin Fingridistä.
Viimeksi sähköpulasta on Suomessa kärsitty 1970-luvulla voimalaitosmestareiden lakon seurauksena. Jos sähköpulaan jouduttaisiin nyt, kantaverkkoyhtiö Fingrid hoitaisi ja johtaisi sähköjärjestelmän toimintaa järjestelmävastuunsa mukaan.
”Käytännössä sähköpulaan jouduttaessa Fingrid antaisi verkonhaltijoille tiedoksi irti kytkettävän tehon määrän asiakaskohtaisesti ja verkonhaltija kierrättäisi kulutuksen irtikytkentää kahden tunnin katkoina jakeluverkossaan”, Pahkin selittää.
Kotitalouksille sähköpula tarkoittaisi parin tunnin sähkökatkoja silloin tällöin.
Mahdolliset sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kuluttajat, kuten sairaalat, eivät joutuisi irtikytkennän kohteeksi. Kotitalouksille sähköpula tarkoittaisi parin tunnin sähkökatkoja silloin tällöin.
”Sähkökatkot ovat kuitenkin viimeisimpiä toimenpiteitä, joita sähköpulassa tehdään. Sitä ennen on jo tehty joukko muita toimia, kuten käynnistetty häiriöihin varattuja varavoimalaitoksia”, Pahkin kertoo.
”Jos kuitenkin sähköpulaan jouduttaisiin, siitä ihan varmasti selvittäisiin. Parin tunnin katkokset tuskin ovat kenellekään suuri ongelma, kunhan varaudutaan etukäteen.”
Varautuminen lyhyttä sähkökatkoa varten tarkoittaa esimerkiksi veden ottamista talteen parin tunnin tarpeiksi ja taskulamppuja yöpöydällä. Jokaisella kotitaloudella tulisi joka tapauksessa olla 72 tunnin kotivara pidempiä ja yllättäviä sähkökatkoja varten.
Omavaraisuusaste kasvaa
Sähkön riittävyys on noussut huoleksi Ukrainan-sodan myötä, koska Venäjältä ei tuoda enää kaasua ja sähköä Eurooppaan. Muissakin Euroopan maissa tasapainoillaan sähkön riittävyyden kanssa kaasu- ja sähköntoimituksien puutteessa.
”Kieltämättä tilanteesta voi muodostua myös pohjoismaisittain selvästi kireämpi kuin aiempina vuosina. Suomi ei ole ikinä ollut sähkön tuotannossa omavarainen, joten meillä tämä huoli on tiedostettu ja ratkaisutkin mietitty pitkälle valmiiksi. Fingrid on tehnyt energia-alan kanssa ohjeistuksia, jotka ovat hyvällä mallilla. Toivotaan kuitenkin, että rajasiirrot toimivat eli tuontisähköäkin saadaan”, Pahkin sanoo.
Suomen omavaraisuusaste sähköntuotannossa kasvaa kohisten tuuli- ja aurinkovoiman yleistyessä ja joulukuussa käynnistyvän Olkiluoto 3:n ansiosta.
”Uskon, että sähköä riittää kyllä, eli tuontisähkön ja kotimaassa tuotetun sähkön määrä kattaa kulutuksemme. Silti on hyvä varautua sähköpulaan, jos käykin vaikka niin, ettei tuule lainkaan tai muussa sähköntuotannossa on häiriöitä ja samaan aikaan rajasiirrot Ruotsista tai Virosta takkuavat esimerkiksi häiriöiden takia”, Pahkin toteaa.
Kotitalouksien säästötoimilla iso merkitys
Tavallinen kansalainen voi ehkäistä sähköpulaa Suomessa säästämällä sähköä omassa arjessaan. Vaikka itsellä olisi kiinteähintainen määräaikainen sähkösopimus ja sähkölasku sen ansiosta maltillinen, sähkönkulutusta tulisi silti tarkkailla yhteisen hyvän eteen.
”Jos jokainen säästää edes vähän sähköä, tilanne ei todennäköisesti pääse eskaloitumaan pahaksi ja sähköä riittää valtakunnassa”, Pahkin kannustaa.
Jokainen suomalainen voi vaikuttaa sähköpulatilanteeseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä muut energia-alan tahot neuvovat, miten jokainen suomalainen voi vaikuttaa sähköpulatilanteeseen. Viimeistään nyt ne vinkit kannattaa ottaa tosissaan.
Sähkössä voi pihistää esimerkiksi niin, että kotona lasketaan huonelämpötiloja pari astetta ja lämmintä vettä käytetään säästeliäästi. Astianpesu- ja pyykinpesukoneita käytetään täysinä. Monessa kodissa lämpöpumput parantavatkin jo mukavasti lämmityksen ja lämpimän veden hyötysuhdetta.
Esimerkiksi Motiva on koonnut vinkkejä energiansäästöön.
”Näillä toimilla on iso merkitys, joten jokainen voi osallistua talkoisiin. Kysymys on koko Suomen sähköjärjestelmän toimivuudesta ja siitä, ettei jouduta suurhäiriötilaan, jonka palauttamiseen menee aikaa. Kuluttajan tehtävänä on seurata sähkönsäästöön liittyvää tiedottamista ja ohjeita sekä toimia yhteisen hyvän eteen”, Pahkin painottaa.
Sähkön säännöstely olisi täysin poikkeuksellista
Jos sähköpulatilanteita alkaisi esiintyä toistuvasti ja niistä tulisi pitkäkestoisempia, saattaisi tulla tarve pitkäaikaiselle sähkönsäännöstelylle. Sitä varten tarvittaisiin lisävaltuuksia eli käytännössä valtioneuvoston päätös.
Valmiuslain käyttöönotto tuli suomalaisille tutuksi korona-aikana, mutta sähkönjakelussa sitä ei ole normaalioloissa tarvittu.
”Sähkön kulutusta voidaan valmiuslain mukaan säännöstellä kieltämällä sähkön käyttö tietyissä tarkoituksissa, kiintiöimällä sähkön käyttöä tai keskeyttämällä sähkönjakelu. Tähän tarkoitukseen on Suomessa tehty sähkön säännöstelysuunnitelma, joka koskee sähköenergian toimituksen rajoittamista ja säännöstelyä asiakkaille”, Pahkin kertoo.
Ohjattuun, pakolliseen säännöstelyyn voidaan siirtyä vasta poikkeusoloissa ottamalla käyttöön valmiuslain 1552/2011 36. pykälän lisävaltuudet, mutta silloin kysymys olisi todella poikkeuksellisesta tilanteesta.
”Tämänhetkinen epävarmuus sähkön riittävyydessä tuskin kestää niin kauan, että jouduttaisiin julistamaan poikkeusolot ja rajoittamaan kotitalouksien sähkön käyttöä.”
Lisää tietoa sähköpulasta.
