Keskeinen osa ammattitaitoa on tarkka suhde termeihin. Suhde alkaa syntyä jo uran alkumetreillä, ja se syventyy vähitellen.
Ammattitermistöllä on monta roolia. Se mahdollistaa täsmällisen tavan kertoa asioista ja auttaa luomaan yhteyden muihin alan osaajiin. Hyvää ammattitaitoa on toisaalta sekin, että osaa kertoa alastaan myös maallikoille. Esimerkiksi koronapandemian kohdalla on ollut selvää, että infektioasiantuntijat eivät voi keskustella vain keskenään. Ammattilaisia on tarvittu kertomaan, mitä on meneillään ja mitä odotettavissa.
Tässä onkin asiantuntijan keskeinen tehtävä yhteiskunnassa: hän tulkkaa maailman tapahtumia meille muille. Yleistajuinen tieto takaa, että ihmiset voivat toimia itsensä ja yhteiskunnan hyväksi.
Teknisen tai tieteellisen tiedon yleistajuistaminen ei missään nimessä ole helppoa. Ensinnäkään ei ole olemassa mitään yhtä yhtenäistä yleisöä. Ihmisillä on eri määrä pohjatietoa ja kiinnostusta. Jotkut seuraavat ulkomaisiakin sanomalehtiä, toiset vain internetin pimeimpiä syövereitä. Toiseksi erikoisalan termistön kääntäminen yleistajuiselle kielelle on loputon savotta. Suomenkielisiä vastineita ei yleensä ole, ja toisaalta käännös ei riitä. Pikemminkin pitää opetella uusi, aiempaa havainnollisempi tapa puhua asioista.
Asiantuntijoiden keskuudessa tiedon yleistajuistamisen merkitystä ei aina ymmärretä.
Asiantuntijoiden keskuudessa tiedon yleistajuistamisen merkitystä ei aina ymmärretä. Ajatellaan, että yleistajuinen tapa kertoa asioista on epätarkka tai että vaikkapa mediaesiintymiset vievät aikaa tärkeämmiltä työtehtäviltä.
Nämä ovat vanhakantaisia ajatuksia, joista on syytä luopua. Viimeistään pandemia osoitti, että asiantuntijoiden täytyy olla julkisuudessa mahdollisimman paljon. Jos oikeaa ja ymmärrettävää tietoa ei ole tarjolla, kysymyksiin etsitään vastaukset muualta. Disinformaatiota riittää kyllä.
Nykyinen maailmantilanne tuntuu kovin arvaamattomalta. Valtava määrä asioita on muutoksessa aina energiajärjestelmästä terveydenhoitoon ja median toimintaan. Ne, jotka haluavat horjuttaa yhteiskunnan vakautta, voivat ottaa kohteekseen yhtä lailla kantaverkon kuin ihmisten terveystiedot.
Vastalääkkeeksi tarvitsemme hyvää jaettua ymmärrystä sekä asiantuntijoita, jotka ovat tottuneet puhumaan myös tietämättömille, epävarmoille ja pelokkaille.
Tiina Raevaara on kirjailija ja vapaa tiedetoimittaja, joka on opettanut tieteen yleistajuistamista muun muassa Turun yliopistossa työelämäprofessorina.
