Sähkömarkkinoihin ja EU-integraatioon erikoistunut johtava asiantuntija Satu Viljainen Fingridistä sanoo, että siirto-oikeudet Suomen ja Viron välillä ovat esimerkki tämänkaltaisesta tilanteesta.
”Toinen esimerkkki lähimarkkinoilta löytyy Tanskan ja Saksan väliltä, missä heikomman likviditeetin omaava Tanska on liittynyt osaksi likvidiä saksalaista suojausmarkkinaa siirto-oikeuksien avulla”, Viljainen sanoo.
Sähkömarkkinoiden likviditeetti tarkoittaa markkinoiden kykyä välittää kauppoja nopeasti ja tehokkaasti siten, että suurtenkaan kauppojen nopea toteutuminen ei juuri vaikuta hintatasoon. Riittävän korkea likviditeetti on tehokkaiden markkinoiden eräs piirre, sillä jos likviditeetti on pieni, osto ja myynti voi olla vaikeaa, kun kaupankäyntiä ei ole paljon. Likviditeetillä on suuri vaikutus riskienhallintaan ja transaktiokuluihin.
Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinetin kansainvälisistä sähkömarkkinoista vastaava Senior Economist Jim Vilsson kertoo, että Tanskan sähkömarkkinoilla operoivat markkinaosapuolet ovat suhtautuneet myönteisesti muutamia vuosia sitten käyttöönotettuihin pitkän aikavälin siirto-oikeuksiin (LTTR).
”Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien ansiosta on mahdollista parantaa markkinoiden likviditeettiä ja saada markkinoihin lisää tehoa”, Vilsson sanoo.
Markkinaehtoisuudesta tiukempaan sääntelyyn
Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien käyttöönotto heijastaa 2010-luvulla alkanutta eurooppalaistumiskehitystä, joka on lisännyt sääntelyn määrää sähkömarkkinoilla voimakkaasti. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sääntely pysyi pitkään verrattain kevyenä, mutta nyt tilanne on muuttunut. Suomessa on tähän asti voitu poiketa siirto-oikeuksien myöntämisestä, sillä markkinatoimijoilla on ollut riittävän hyvät hintasuojausmahdollisuudet sähkömarkkinoilla.
Pohjoismaiset sähkömarkkinat rakentuivat pitkälti markkinaehtoisten periaatteiden varaan. ”Toimivien sähkön tukkumarkkinoiden edellytyksenä on, että markkinaosapuolilla on riittävät mahdollisuudet suojautua sähkön hinnan vaihteluilta. Ideaalitilanteessa suojausmahdollisuudet toteutuvat markkinaehtoisesti”, Viljainen sanoo.
Energiaviraston päätös toteaa, että Suomen ja Viron rajalla näin ei enää ole.
Tilanne auki Suomen ja Ruotsin välisten yhdysjohtojen kohdalla
Suomen ja Ruotsin välisten yhdysjohtojen kohdalla kysymys suojausmahdollisuuksien riittävyydestä on vielä auki. Energiaviraston on tehtävä päätös asiasta yhdessä Ruotsin energia-alan valvontaviranomaisen kanssa. Jos viranomaiset eivät pääse yhteisymmärrykseen, niin asia siirtyy Euroopan energia-alan valvontaviranomaisten yhteistyövirasto ACER:n ratkaistavaksi.
Siirto-oikeuksien myöntäminen Suomen ja Pohjois-Ruotsin SE1-alueiden välisillä yhdysjohdoilla lisäisi suojausmahdollisuuksia Suomessa, sillä se avaisi tuotantoylijäämäisen SE1-alueen EPAD-(aluehintaerosopimus) tuotteet suomalaisten markkinatoimijoiden saataville. Siirto-oikeudet soveltuvat hyvin myös tällaisiin tilanteisiin, joissa on tarve yhdistää vierekkäiset yli- ja alituotantoalueet toisiinsa. •
Siirto-oikeudet tuovat lisää joustoa ja ketteryyttä sähkömarkkinoille
Energinetin Senior Economist Jim Vilsson kertoo, että Tanskan sähkömarkkinoilla operoivat markkinaosapuolet suhtautuvat myönteisesti muutamia vuosia sitten käyttöönotettuihin pitkän aikavälin siirto-oikeuksiin (LTTR).
”Vaikka LTTR:ien myyminen saattaa aiheuttaa kantaverkkoyhtiöille kustannuksia, on niiden kansantaloudellinen kokonaishyöty kustannuksia suurempi”, Vilsson sanoo.
Tanskassa siirto-oikeuksien painopiste Vilssonin mukaan siirtyy seuraavien 3–5 vuoden aikana yhä enemmän fyysisen sähkönsiirron yhdysjohdoilla oikeuttavista tuotteista rahallisesti selvitettäviin finanssisiirto-oikeuksiin (FTR).
”Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien (LTTR) ansiosta on mahdollista parantaa markkinoiden likviditeettiä ja saada markkinoihin lisää tehoa”, hän sanoo.
Markkinaosuuksia kasvattava uusiutuva vihreä energia aiheuttaa myös lisää vaihtelua sähkön hintaan, minkä vuoksi markkinaosapuolet odottavat entistä monipuolisempia työkaluja, joiden avulla suojautua sähkön hinnan heilahteluilta.
”Vuosittain ja kuukausittain pidettävien huutokauppojen rinnalle toivotaan entistä ketterämpiä vaihtoehtoja. Dynaamisten ja hyvin toimivien markkinoiden kehittämisessä paras työkalu on avoin dialogi markkinaosapuolten kanssa”, Vilsson sanoo.
Hänen mukaansa sähkömarkkinoiden kehittäminen yhteistyössä markkinaosapuolten kanssa toimii tällä hetkellä erittäin hyvin Tanskan sisällä.
”Kun mennään rajojen ulkopuolelle, on eri mailla erilaisia näkemyksiä, miten kiinteästi markkinaosapuolten tulisi olla mukana kehitystyössä”, Vilsson sanoo.
Tanskalla on Ruotsiin ja Norjaan suuntautuvien siirtoyhteyksien lisäksi siirtoyhteydet Saksaan ja Alankomaihin. Sähkönsiirtoyhteys Tanskan ja Ison-Britannian välillä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2024, mikä tulee kiihdyttämään tarvetta kehittää uusia LTTR-tuotteita markkinoille.
”Ison-Britannian sähkömarkkinat ovat erittäin markkinavetoiset ja tarjoavat jopa neljännesvuosittaisia, viikoittaisia, tulevan viikonlopun ja kausiluonteisia FTR-tuotteita. Jos näitä samoja tuotteita tulee olemaan saatavilla markkinoilla DK-UK-siirtoyhteyden kautta, edellyttää se dialogia markkinaosapuolten kanssa sekä regulaattorin hyväksyntää”, Vilsson sanoo. •
