Fingridin palveluntoimittajien tekemästä työstä yli 10 prosenttia on kasvustonkäsittelyä. Voimajohtoalueella suoritetaan alustaraivausta ja puunkorjuuta, jotta puut eivät pääse aiheuttamaan vaaraa voimajohdoille. Raivaustyö tarkoittaa johtoaukealla kasvavan pienen puuston poistamista. Metsäkoneilla tehtävässä puunkorjuutyössä poistetaan linjan reunavyöhykkeeltä puita, jotka ovat vaarassa osua sähkölinjaan kaatuessaan esimerkiksi myrskyssä.
Fingridin erikoisasiantuntija Mikko Nykänen vastaa kasvustonkäsittelyn prosesseista ja toimintojen suunnittelusta yhteistyössä alueiden asiantuntijoiden kanssa. Käytännön työn suorittavat yritykset, jotka kuuluvat Fingridin toimittajarekisteriin. Suuri osa yrityksistä on jo vakiintuneita yhteistyökumppaneita, mutta myös uusia liittyy joukkoon.
”Rekisteriin hyväksyminen edellyttää laadukasta ja kannattavaa toimintaa. Erityisesti kiinnitämme huomioita työturvallisuuden raportointiin ja riskitilanteiden käsittelyyn. Kilpailutusvaiheessa tarkistamme myös referenssit”, Mikko Nykänen kertoo.
Toimittajarekisterit ovat käytössä rakentamisessa ja kunnossapidossa ja periaatteet hyväksymiseen ovat samat. Työn suorittajan on esitettävä ennen töiden aloittamista riittävät turvallisuus- ja ympäristösuunnitelmat sekä järjestettävä henkilökunnalle aina vaaditut perehdytykset ja koulutukset.
”Fingridin verkkokoulutus sisältää erilaisia moduuleja. Koulutusvaatimukset riippuvat toteutettavasta työlajista,” Mikko Nykänen muistuttaa.
Sähköturvallisuus tuo lisähaastetta puustonkäsittelyyn
Fingridin pitkäaikainen yhteistyökumppani on Teollisuuden metsäpalvelu Oy (TeMePa), joka toteuttaa vaativia hakkuutöitä ja metsänhoitoa.
”Puustonkäsittely on meille tuttua, ja sähkölinjojen läheisyydessä työskentely tuo mukanaan sähköturvallisuuden huomioimisen kokonaisuuden. Työntekijämme suorittavat vaaditut Fingridin verkkokoulumoduulit ja TeMePa:n oman perehdytyskoulutuksen, jossa käydään läpi esimerkiksi työturvallisuus- ja ympäristöasioita”, TeMePa:n toimitusjohtaja Jukka Koivumäki mainitsee.
Puiden kaatoon liittyy aina myös riski puun kaatumisesta ihmisen päälle. Oman työryhmän lisäksi tulee huomioida myös lähialueella työskentelevien työryhmien sijainti. Lisäksi reuna-aluehakkuussa käytettävät metsätyökoneet vaativat oman turvaetäisyyden.
Puustonkäsittelyn riskit koskevat myös ulkopuolisia ihmisiä. Asuinalueilla ja liikenteen parissa työhön kuuluu asianmukaiset varoitukset ja liikenteenohjaus. Ulkoilualueiden lähettyvillä työskentelevien kuuluu varmistaa, että työn aikana alueella ei liiku ihmisiä.
”Tavallisimmat vaaratilanteet johtuvat kuitenkin kohteessa liikkumisesta maaston ollessa epätasaista. Usein pimeys ja sääolosuhteet vaikeuttavat liikkumista vielä lisää. Suurimman riskin muodostaa kova tuuli, joka voi estää työn kokonaan”, Jukka Koivumäki lisää.
Turvallisuuden suunnittelu ja raportointi
Kasvustonkäsittelytyön aloittamiseen kuuluu aina riskinarviointi. Jos on vähänkään vaaraa puun kaatumisesta linjan päälle, tehdään erillinen riskinarviointi ja suunnitelma puun kaadosta hallitusti.
TeMePa:lla on käytössä Fingridin Quentic-raportointijärjestelmä, johon kirjataan kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet. Koivumäki painottaa, että on tärkeää ilmoittaa myös vähäisiltä tuntuvat tapaturmat.
”Nolla tapaturmaa -tavoite on kaikilla mielessä, mutta sitä ei pidä ymmärtää niin, että tilanteita jätetään ilmoittamatta. Järjestelmän avulla saamme tietoa vaaratilanteista, ja pystymme yhä paremmin ehkäisemään niitä”, Jukka Koivumäki muistuttaa.
