Kun sähköjärjestelmän tehotasapainoa ylläpitävässä Fingridin kantaverkkokeskuksessa suunnitellaan tulevien päivien toimenpiteitä, apuna on seuraavien vuorokausien sähkönkulutuksen ja -tuotannon ennusteita.
Fingridin käytönsuunnitteluyksikön suunnitteluinsinööri Mika Laatikaisen mukaan sähköjärjestelmän tasapainon kannalta on tärkeää ennustaa, riittääkö sähkö, jotta mahdolliseen vajeeseen voidaan reagoida hyvissä ajoin. Toinen tärkeä tieto on siirtoennuste.
– Siirtoennuste kertoo, miten kulutus ja tuotanto jakautuvat eri alueiden kesken, sekä sen, pystytäänkö tarvittava sähkö siirtämään näiden alueiden välillä, hän sanoo.
Jotta nämä kaksi tietoa saadaan selville, on tehtävä ensin kulutus- ja tuotantoennusteet.
Tuotantoennuste rakentuu perinteisten tuotantomuotojen voimalaitoksilta saatavista tuotantosuunnitelmista ja sääriippuvaisen sähköntuotannon eli tuuli- ja aurinkovoiman ennusteista.
Tuulivoimaennuste tarkentuu jatkuvasti
Erityisesti tuulivoimaennusteen merkitys on kasvanut viime vuosina tuulipuistojen ahkeran rakentamisen myötä. Tuulivoimatuotannon ennustamisessa tärkein tieto on tuulennopeus.
– Ennustemallissa on jokaisen Suomen tuulipuiston koordinaatit ja kapasiteetti. Ohjelmisto hakee koordinaattien perusteella sääennusteen mahdollisimman läheltä tuulipuistoa. Vertaamalla sääennustetta aiemmin vastaavassa säätilassa toteutuneeseen tuotantoon voidaan ennustaa tuleva tuotanto yleensä hyvin tarkasti, Laatikainen kertoo.
Tuuliennuste tarkentuu jatkuvasti, sillä tuulipuistot toimittavat Fingridille toteutuneen tuotantomittauksen.
– Näin voimme tarkkailla, miten hyvä meidän ennusteemme oli ja kehittää sitä, jatkaa Laatikainen.
Aurinkovoimaennuste perustuu kapasiteettiin ja säteilyennusteeseen
Aurinkovoiman tuotantoennusteen tueksi vastaavaa tarkistuslukua ei ole ainakaan vielä saatavilla, sillä suurin osa Suomen aurinkosähköjärjestelmistä on kotitalouksien sähkömittareiden takana.
Aurinkovoimaennusteen pohjana on Fingridin kerran vuodessa Energiavirastolta saama jakeluverkkokohtainen tieto eri alueiden aurinkovoimakapasiteetista.
– Ennuste muodostuu yhdistämällä kapasiteettitieto koordinaattien perusteella aurinkosäteilyn tuntikohtaiseen ennustetietoon.
Laatikaisen mukaan toiveena on, että Fingrid saisi jossain vaiheessa ennusteensa kehittämistä varten myös toteutuneen aurinkovoimatiedon.
– Esimerkiksi Tanskassa kantaverkkoyhtiö saa aurinkosähköjärjestelmien toimittajilta anonymisoitua tuotantosummatietoa. Se voisi olla mahdollista Suomessakin. Tällä hetkellä aurinkovoiman osuus on kuitenkin niin pieni kokonaistuotannosta, että emme ole nähneet sitä tarpeelliseksi, Laatikainen kertoo.
Kulutusennusteen tukena vuosien data ja sääennuste
Sähkönkulutusennustetta on Laatikaisen mukaan tehty pitkään ja vuosien aikana kertyneeseen dataan perustuva ennuste pitää yleensä hyvin paikkansa.
– Sääennuste on ehkä merkittävin yksittäinen jatkuvasti muuttuva tekijä kulutusennusteessa. Lämpötila ja tuulen nopeus sekä purevuus määrittävät esimerkiksi sen, miten paljon sähköä tulee kulumaan kotitalouksien lämmitykseen.
Muita muuttujia, jotka ennuste on oppinut ottamaan automaattisesti huomioon, ovat esimerkiksi sääoloista riippumattomat teollisuuskuormat sekä arki- ja pyhäpäivien vaikutus.
Manuaalista työtä päivittäisten ennusteiden laatiminen ei vaadi. Ennusteet syntyvät automaattisesti ohjelmistoissa, jotka keräävät tarvittavat tiedot eri lähteistä. Omien ennusteiden lisäksi Fingrid ostaa myös valmiita ennusteita.
– Meidän tehtävänämme on huolehtia, että ennusteet tuottava automaatio pysyy pystyssä. Lisäksi pitkällä aikavälillä pyrimme kehittämään ennusteiden tarkkuutta.
