Suunnittelupäällikkö Maarit Uusitalo Fingridistä toteaa, että uusin TYNDP-raportti sisältää tiukan määrän tietoa. Näistä keskeisimpiä ovat skenaariot, jotka katsovat vuosiin 2030 ja 2040. Raportti esittelee skenaariot numeroiden valossa (tuotanto/kulutus) ja esittää analyysin järjestelmän tarpeista Euroopan tasolla.
– Mukana on myös alueellisia analyyseja ja raportteja sekä eri aiheisiin liittyviä katsauksia muun muassa menetelmistä ja teknologiasta. Lisäksi raportti sisältää kuvaukset tulevista hankkeista ja niiden kustannus-hyöty-analyysit, Uusitalo kertoo.
Mitä tulevaisuus sitten tuo tullessaan? Esimerkiksi vuoden 2030 skenaarioissa johtoajatuksina ovat hajautettu tuotanto ja siirtymä kestävämpään energiatalouteen. Lisäksi tarkastelussa oli mukana EU:n komission oma skenaario.
– Tämä EUCO-skenaario poikkeaa jonkin verran esimerkiksi Fingridin näkemyksistä. Me katsomme, että hiilivoima on poistumassa kuvasta markkinaehtoisesti vuoteen 2030 mennessä, mutta EUCO-skenaariossa hiilivoimaa on edelleen mukana.
Kattava määrä uusinta tietoa
Skenaarioiden takana on suuri määrä työtä, kun konsultaatiota on kokonaiskuvan hahmottamiseksi haettu – eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden omien asiantuntijoiden lisäksi – erilaisilta alan toimijoilta ja sidosryhmiltä. Vuodesta 2012 asti julkaistu TYNDP on kuitenkin vakiinnuttanut hyvin asemansa tulevaisuuden suuntaviivojen piirtäjänä.
– Keskeisten hankkeiden suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä strategisemmin, kun aikajänne on pitkä, Uusitalo toteaa.
Kuinka hyvin TYNDP-kristallipallo sitten toimii? Kokemuksia on vasta seitsemältä vuodelta, mutta Uusitalolla on tähän näppituntuma:
– Noin kaksi kolmasosaa hankkeista etenee suunnitelman mukaisesti. Lopuissa aikataulua on pitänyt muuttaa syystä tai toisesta. Hanke voi viivästyä esimerkiksi luvituksen tai talouden mutkistuessa.
– Pohjoismaiden osalta voi sanoa, että ne hankkeet, mitkä on suunniteltu, ovat myös lähteneet etenemään hyvin.
Pohjoinen ulottuvuus
Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tekevät myös omaa yhteistyötä. Tästä esimerkkinä on syksyllä 2019 julkaistava pohjoismainen verkkosuunnitelma, jota laadittaessa on hyödynnetty sekä eurooppalaista suunnitelmaa että kansallisia suunnitelmia.
– Pohjoismaisilla kantaverkkoyhtiöillä on yhteensä noin 15 miljardin edestä investointihankkeita vuoteen 2028 mennessä. Kahdenvälisissä selvityksissä analysoidut rajasiirtoyhteyksien hyödyt näyttävät kasvavan vuotta 2040 kohti mentäessä, kun järjestelmän tuotantorakenne muuttuu koko ajan hiilivapaammaksi, arvioi Uusitalo.
Mitä muuta on luvassa verkkomaailmassa 20 vuoden sisällä?
–Itse asiassa vuoden 2030 pääteesit – hajautettu tuotanto ja siirtymä kestävämpään energiajärjestelmään – ovat tuolloin edelleen mukana, mutta uutena tulokkaana listalla on globaali ilmastotoiminta.
– Vuosi 2040 on kaukana, mutta esimerkiksi juuri ilmastonmuutos on sellainen asia, jonka takia suunnittelu on tehtävä hyvissä ajoin.
Skenaario tarjoaa riskinhallintaa
Johtaja Robert Schroeder ENTSO-E:stä toteaa, että tulevaisuutta ei kukaan voi tarkasti tietää – mutta erilaisia skenaarioita käyttävät kaikki vastuulliset toimijat alalla.
– ENTSO-E:n suunnittelussa käyttämät skenaariot yrittävät asettaa epävarmuustekijöitä omaan viitekehykseensä mahdollisimman hyvin. Skenaariot sisältävät paljon tietoa, jota voi käyttää myös energiasektorin ulkopuolella, Schroeder toteaa.
Hän on mukaansa TYNDP on hyvin hyödyllinen työkalu, joka kehittyy edelleen.
– Tästä huolimatta meidän täytyy pystyä kertomaan entistä paremmin esimerkiksi raportin sisältämistä lukuisista hyödyllisistä havainnoista.
Yhdessä rintamassa
ENTSO-E:llä itsellään on juhlan paikka, kun organisaatio täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Nykyisellään organisaatio käsittää 43 jäsentä 36 maassa. Schroederin mukaan ENTSO-E on demokraattinen organisaatio, joka saa asioita tehtyä toimimalla tiivisti yhdessä.
– Yhdistäviä tekijöitä on paljon enemmän kuin erottavia, hän toteaa.
ENTSO-E:n agendalla kenties korkeimmalla on globaali energiamurros. Uusi, kestävämpi energiajärjestelmä vaatii toimiakseen innovatiivisia, älykkäitä ratkaisuja ja toimivat markkinat. Schroeder huomauttaa, että kantaverkkoyhtiöiden tulee viitoittaa tietä tulevaisuuteen fiksusti ja vastuullisesti, jotta esimerkiksi uusiutuvista energiamuodoista saadaan kaikki irti.
