Koko maan käyttämää sähköä ei tarvitse tuottaa Suomen rajojen sisäpuolella ja vastaavasti ylimääräisestä riittää myytävää ulkomaillekin. Vapautuneet, volyymiltaan kansallisia markkinoita suuremmat kaupankäyntialueet hyödyttävät sekä sähkön ostajia että myyjiä. Sähkön tuotannon omavaraisuusaste on kehityksen myötä laskenut, mutta toisaalta kansantaloudellinen hyöty on ollut merkittävä.
Pohjoismaisten energiamarkkinoiden yhteistyössä on jälleen syntymässä menestystarina. Vuodesta 2017 alkaen sähkömarkkinoiden taseselvitystä ja laskutusta on hoitanut Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yksi yritys: eSett. Kantaverkkoyhtiöiden Fingrid (Suomi), Svenska kraftnät (Ruotsi) ja Statnett (Norja) yhteisomistukseen kuuluva eSett sai hiljattain uuden vahvistuksen tiimiinsä, kun Tanskan Energinetistä tuli yksi yhtiön omistajista.
Fingrid kutsui energia-alan asiantuntijoita maaliskuussa työpajaan, jossa kartoitettiin meneillään olevia joustomarkkinaan liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita sekä pohdittiin, millaiseksi tulevaisuuden joustomarkkina on kehittymässä.
Maaliskuun 1. päivänä koettiin merkittävä virstanpylväs eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Tällöin tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun päivänsisäinen jatkuva kaupankäynti Suomen ja Ruotsin välillä alkoi ELBAS-tuotteella. Samalla kun jatkuva kaupankäynti starttasi, Fingrid myös poisti rajasiirtomaksut pohjoismaisilta siirtoyhteyksiltään.
Reservisäätöenergian pohjoismainen kauppapaikkamalli laajenee koko Euroopan kattavaksi.
Fingrid jatkaa pilottia itsenäisen aggregaattorin toimintamallista säätösähkömarkkinoilla.
Energia-alan yritysten rekrytoinneissa näkyy alan murros. Fingridissä tarvitaan edelleen sähkötekniikan asiantuntijoita, mutta myös moni muu koulutustausta sopii kantaverkkoyhtiön työntekijälle.
Varttitase koskee koko energia-alaa ja kaikkia markkinaosapuolia. Vartin taseselvitysjaksoon siirrytään samanaikaisesti koko pohjoismaisen markkina-alueen kanssa, tämän hetken aikataulun mukaisesti joulukuussa 2020.
Varttitaseeseen siirtyminen koskettaa hyvin erilaisia toimijoita, joista kukin katsoo tilannetta oman toimintansa lähtökohdista. Kysyimme eri osapuolilta, miten varttitase vaikuttaa heidän toimintaansa.
Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, digitalisaatio – megatrendit ovat laajoja, globaaleja kehityssuuntia, jotka muokkaavat ihmisten elämää, yritysten toimintaa ja yhteiskunnan rakenteita. Kysyimme eri asiantuntijoilta kokemuksia siitä, miten megatrendit näkyvät heidän työssään ja miten ne kohdistuvat energia-alaan – ja mikä maailmassa muuttuu ehkä lopullisesti?
