Viisivuotisen työelämäprofessuurinsa aikana Seppänen tuo Aalto-yliopiston Sähkötekniikan ja automaation laitokselle sähkönsiirtojärjestelmien asiantuntijuutta. Hän jatkaa osa-aikaisesti myös Fingridin palveluksessa. Yhteistyö Aalto-yliopiston ja Fingridin välillä syvenee entisestään.
Fingrid on kehittänyt kustannustehokkaan ja nopean ratkaisun sähkön siirtokyvyn kasvattamiseksi Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Jo käytössä olevan teknologian uudenlaiseen hyödyntämiseen perustuvan innovaation avulla saavutetaan jopa 500 megawatin siirtokapasiteettilisäys verkkoon nopeasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.
Arlo Go -kamera näyttää live-kuvaa Fingridin työmaakohteista etäyhteyden päässä oleville. Työmatka-ajamisen tarve vähenee, päätöksenteko nopeutuu ja aikaa säästyy.
Sirpa Kulmala on seurannut näköalapaikalta suomalaisen energiajärjestelmän kehittymistä.
Heidi Ojan ja Max Isakssonin työsarkana Fingridillä on risteämälausuntojen kirjoittaminen. Viime aikoina lausuntoja on tehty 400–500 kappaleen vuosivauhtia – ja tahti on kiihtymään päin. Mutta mistä tarkalleen ottaen on kysymys, kun puhutaan risteämälausunnoista?
Raportointivaatimukset listatuille yhtiöille ovat kasvaneet, ja halusimme kertoa aiempaa tarkemmin yritysvastuun ja kestävän kehityksen toimistamme. Niinpä päätimme pistää vuosikertomuskokonaisuutemme uusiksi.
Mikä verkkovisio? Fingrid on hahmottanut neljä skenaariota siitä, miten Suomen sähköjärjestelmä voisi toimia 15–25 vuoden kuluttua.
Fingridin verkkovisiossa analysoidaan kantaverkon vahvistustarpeita vuoteen 2035 ja 2045 mennessä. Sähkönsiirtokapasiteettia on kasvatettava merkittävästi, mutta kantaverkon kannalta hiilineutraali Suomi 2035 on mahdollista saavuttaa.
Lyhyen aikavälin tuotanto- ja kulutusennusteet perustuvat kaupallisilta toimijoilta ostettaviin sääennusteisiin. Fingridissä sääennusteet jalostuvat sähköteknisiksi suureiksi, kuten tuulivoiman tuotannoksi ja kulutuksen määräksi.
Menneenä talvena on otettu käyttöön todennäköisyyspohjaiseen simulaatioon perustuva menetelmä, jota on hyödynnetty jo aiemmin pidemmän aikavälin tehonriittävyystarkasteluissa.
