Kotimaisen tuulivoiman kasvu on nopeaa, ja se kattaa kymmenkunta prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Tuulivoimaa rakennetaan maahamme tällä hetkellä lisää lähes tuhat megawattia vuodessa.
Wpd Finland rakentaa toimintaansa pitkäaikaisten sähkönhankintasopimusten perustalle. Samaa pitkän aikavälin politiikkaa se noudattaa myös tuulipuistojen teknisissä ja talouspalvelusopimuksissa, jotka solmitaan puiston koko käyttöajan mittaisiksi – eliniäksi.
Jo lähes kymmenen vuoden ajan tuulipuistoja eri puolille Suomea rakentanut Ilmatar Windpower Oyj laittaa Pyhännälle ja Kajaaniin tekeillä olevalla tuulipuistollaan alan kokoluokan uusiksi. Kaikkiaan 41 voimalasta koostuva puisto voittaa nykyiset niin turbiinien lukumäärässä kuin tuotantomäärässäkin.
YIT ryhtyy rakentamaan Keski-Pohjanmaan Lestijärvelle tuulipuistoa, josta tulee Suomen suurimpia. Superlatiiveja riittää, sillä tuulipuisto liitetään kantaverkkoon järeällä 400 kilovoltin liityntäjohdolla. Fingridissä odotetaan 400 kilovoltin liityntöjen lisääntyvän samalla kun puistot ja muut asiakaskohteet kasvavat. Lestijärven kunnalle tuulipuisto on lottovoitto.
Fingridillä on parhaillaan käynnissä noin 30 sähköasemahanketta eri puolilla Suomea. Tuulivoiman rakentaminen ja asiakkaiden liittämishankkeet ajavat vahvasti investointeja. Pernoonkoskelle rakennetaan Fingridin ensimmäistä digitaalista sähköasemaa.
Imatran vesivoimalaitos otettiin käyttöön toukokuussa 1929, ja koko Suomi oli ylpeä suurimmasta vesivoimalastaan. Tuolloin uskottiin, että uuden voimalaitoksen sähköntuotanto riittää Suomen tarpeisiin ikuisiksi ajoiksi. Nykyään Imatran osuus Suomen sähköntuotannosta on noin puolitoista prosenttia. Sähkömarkkinat ovat käyneet läpi täydellisen muodonmuutoksen Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana.
Fingrid valmistautuu suureen energiamurrokseen lisäämällä sähkön siirtoyhteyksiä pohjoisesta etelään. Tuulivoimaa tarvittaisiin lisää myös Etelä-Suomeen.
Koronakriisi voi viivästyttää tuulivoimahankkeita tänä vuonna, mutta vasta tulevan taantuman vaikutukset ja sähkönkulutuksen kehitys ratkaisevat, näkyvätkö vaikutukset tuulivoimatuotantoon pidemmällä tähtäimellä. Tällä hetkellä kehitys kuitenkin vaikuttaa lupaavalta.
Tuulivoiman säävarmuutta ja kasvavaa tuulivoimarakentamista koskeviin kysymyksiimme vastasi tuulivoimayhtiö OX2:n maajohtaja ja Tuulivoimayhdistyksen hallituksen jäsen Teemu Loikkanen.
Sähkön hinta painui negatiiviseksi ensimmäisen kerran Suomessa 10.2. maanantain vastaisena yönä, kun sähkön tarjonta ylitti kysynnän. Sähkön pörssihinta pysyi miinuksella neljän tunnin ajan kello yhdestä kello viiteen Suomen aikaa.
