Maanantaina 7. syyskuuta Jarno Sederlund herää kesämökillään Pyhtäällä. Hän napsauttaa kahvinkeittimen päälle ja varmistaa, että sähköauto on yöllä latautunut. Hän on Kymenlaakson Sähköverkon tyytyväinen asiakas mutta myös Fingridin kantaverkkopalvelun asiakaspäällikkö, jolle jakeluverkkoyhtiö on yksi asiakkaista.
Aamukahvin ja yksikön palaverin jälkeen hän soittaa hankekehittäjälle, joka on täyttänyt liityntäkyselykaavakkeen Fingridin nettisivuilla. Yhdessä he käyvät läpi askelmerkit, jotka ohjaavat hankekehittäjää kohti liittymissopimusta ja liitynnän rakentamista.
”Alueen asiakaspäällikkönä katson kunkin kantaverkkoasiakkaani ja hankekehittäjän kanssa, mitä kaikkea liittymiseen tarvitaan. Ohjaan heidät kussakin vaiheessa sopivan asiantuntijamme tai Oma Fingrid -palvelumme suuntaan. Tämä toimintamalli on poikkeus Pohjoismaissa, ja pidän sitä yhtenä Suomen kilpailueduista.”
Sederlund kertoo, että liityntäkyselyitä tulee koko maassa parhaimmillaan lähes sata viikossa.
”Ennusteemme näyttävät, että alle kymmenen prosenttia hankkeista toteutuu, ja näiden tunnistaminen on haaste.” Liityntäkyselyt auttavat silti arvioimaan kantaverkon kehitystarpeita.
”Kaikki apu on tarpeen, koska kantaverkon kehittäminen kohdistuu viiden tai jopa seitsemän vuoden päähän.”
Katseet tulevaisuuteen
Sederlund lähtee ajamaan kohti Pyhtään lentokenttää päivän ensimmäiseen tapaamiseen, jossa hän suunnittelee Helsinki East -yritysalueen liityntää yhdessä hankekehittäjien, Pyhtään kunnanjohtajan sekä Kotkan-Haminan seudun ja Loviisan kehitysyhtiön Cursorin kanssa.
”Vaikka hanke on vasta kaavoitusvaiheessa, on hyvä katsoa yhdessä jo nyt mahdollisesti tarvittavia sähköverkkoliityntöjä ja seuraavia kehitysaskelia.”
Jotta näkymä tulevaisuuteen tarkentuisi ja laajentuisi edelleen, Sederlund jatkaa Pyhtäältä Kotkaan kokoukseen, johon osallistuvat myös Cursor, Kotkan kaupunki sekä paikalliset jakeluverkkoyhtiöt: Kymenlaakson Sähköverkko, Kotkan Energiaverkot ja Haminan Sähköverkko.
Idea yhteisistä kokoontumisista tuli pari vuotta sitten Cursorilta, joka edistää alueelle sopivia investointeja.
Idea yhteisistä kokoontumisista tuli parisen vuotta sitten Cursorilta, joka edistää alueelle sopivia investointeja. Heillä oli huomattu sama, mikä verkkoyhtiöissäkin. Toimipaikkaa valitsevat yritykset ja niitä palvelevat verkkoyhtiöt tarvitsevat varhaista tietoa toistensa aikeista ja kehityssuunnitelmista, mutta keskitettyä tilannekuvaa on tarjolla niukasti.
Nyt alueen ja sähköverkkojen kehittäjät kokoontuvat pari kertaa vuodessa arvioimaan, miten alue on kehittymässä ja mitä kehitys edellyttää sähköverkoilta.
”Kukaan meistä ei pysty selvittämään kokonaisuutta yksin”, toteaa Cursorin Senior Advisor Heli Ala-Poikela.
Alueen kasvuvauhti huimaa
Kun kehittäjien joukko kokoontuu Kotkassa, he perehtyvät julkisesti tiedossa oleviin hankkeisiin, jotka vaikuttavat aikanaan sähkön kulutukseen tai tuotantoon. He arvioivat yhdessä, kuinka varmalta kunkin hankkeen toteutuminen vaikuttaa.
”Ennen kahdenväliset keskustelut riittivät hyvin, kun hankkeita oli vähän.”
”Ennen kahdenväliset keskustelut riittivät hyvin, kun hankkeita oli vähän. Nyt hankkeiden määrä on niin suuri ja tilanteet muuttuvat niin nopeasti, että tietoa on tarpeen jakaa”, sanoo Kymenlaakson Sähköverkon toimitusjohtaja Jouni Pylvänäinen.
Sederlund arvioi alueen kasvuvauhdin niin nopeaksi, että kantaverkon kapasiteetti on tuplattava lähivuosina, ja sitä ennen joudutaan jakamaan huolellisesti niukkuutta.
Pylvänäinen puolestaan kertoo, että jakeluverkon investoinnit ovat jo kaksinkertaistuneet muutaman viime vuoden aikana. Syinä hän ei pidä vain uutta teollisuutta, vaan myös toimitusvarmuuden parantamista sekä yleistä yhteiskunnan sähköistymistä, kuten akkuvarastoja, rekkalatureita, laivojen maasähköä, aurinkovoimaa ja sähkökattiloita.
”Yhteinen tilannekuva auttaa meitä verkon kehittämisessä ja suunnitelmien yhteensovittamisessa. Se auttaa myös alueelle tulevia toimijoita, kun jokainen meistä puhuu heille samalla suulla”, Pylvänäinen sanoo.
Akkuklusterin jättihanke käynnissä
Ala-Poikela pitää eteläisen Kymenlaakson valtteina vahvaa prosessiteollisuustaustaa, Hamina-Kotkan satamaa, valmiita teollisuusalueita sekä oppilaitoksia.
”Ensimmäinen datakeskuskin tuli alueelle jo yli 15 vuotta sitten, vanhaan paperitehtaaseen Haminaan, ja sen hukkalämpö johdetaan alueen kaukolämpöverkkoon. Hanke kasvaa edelleen”, Ala-Poikela kertoo.
Hän toivoo lisää hankkeita, joissa esimerkiksi teollinen tuotanto, aurinkovoiman tuotanto ja hukkalämmön käyttö yhdistyisivät. Tuulivoimarakentamista alueella hillitsevät merkittävästi puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmistä johtuvat rajoitteet.
Yksi alueen suurimmista teollisuushankkeista on noin 800 miljoonan euron akkumateriaalitehdas.
Yksi alueen suurimmista käynnissä olevista teollisuushankkeista on noin 800 miljoonan euron akkumateriaalitehdas, jota kiinalais–suomalainen Easpring Finland rakennuttaa parhaillaan Kotkan Keltakalliolla. Se alkaa valmistaa ensi vuonna sähköautojen akkuihin tarvittavaa katodiaktiivimateriaalia.
Tehdas liittyy Kymenlaakson Sähköverkon kautta Fingridin Kymin sähköasemalle uudella 110 kV voimajohdolla, joka on parhaillaan rakenteilla.
”Keskustelut akkuteollisuudesta ja sen sähköntarpeesta alkoivat meillä jo vuonna 2018. Aikaskaalan toisessa ääripäässä ovat esimerkiksi akkuvarastot, jotka voivat tulla verkkoon vain puolen vuoden tai vuoden varoitusajalla”, Pylvänäinen sanoo.
