Fingridillä on yli sata sähköasemaa. Kun uusi sähköasema rakennetaan, sen odotetaan tulevan perusparannusikään vasta noin 40 vuoden päästä. Voimajohtorakenteet ovat vielä huomattavasti pitkäikäisempiä.
Joka vuosi perusparannus tehdään kahdelle tai kolmelle sähköasemalle, ja joitakin korvataan kokonaan uusilla. Korjaus- ja uusintapäätökset perustuvat kuntoselvitykseen, ja vanhoja rakenteita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Perusparannustöissä varmistetaan kemikaaliturvallisuus ja materiaalitehokkuus ja huomioidaan hiilijalanjäljen pieneneminen esimerkiksi vähentämällä kohteeseen kulkemista.
– Pyrimme tekemään suuria kokonaisuuksia kerralla. Sähköaseman perusparannustarpeet ja verkonkehittämissuunnitelman investoinnit yhdistetään, jolloin päällekkäisen työn määrä vähenee. Yksittäisiä laitteita uusittaessa katsotaan, olisiko vastaavaa vapautunut muualta. Toisaalta emme uusi yksittäisiä laitteita, jos koko asemaa koskeva perusparannus tai uusiminen on tulossa, Fingridin erikoisasiantuntija Juha Mertanen kertoo.
Perusparannuksella asemarakenteiden käyttöikä saadaan mahdollisimman pitkäksi. Päälaitteiden suunniteltu käyttöikä on 40 vuotta käyttöönotosta, jolloin aseman rakenteet ovat vielä hyödynnettävissä. Muuntaja kestää jopa 60 vuotta.
– Tämä saavutetaan tekemällä muuntajalle sähköasemalla laaja perushuolto elinkaaren puolivälissä, jolloin laite huolletaan ja sen apujärjestelmät uusitaan, Mertanen kertoo.
Vaarallisten jätteiden kierrätys on osa perusparannustöitä.
– Osa sähköaseman laitteista, kuten muuntajat ja katkaisijat, sisältävät öljyä ja kaasua eristeaineena. Esimerkiksi sähköasemalaitteissa käytettävä rikkiheksafluoridi on voimakas kasvihuonekaasu ja huolellisuus kaasun käsittelyssä on tärkeää. Kun laitteet puretaan, sopimustoimittajamme tyhjentää laitteet kaasuista ja öljyistä kierrätykseen.
Sähköaseman elinkaarta seurataan digitaalisesti
Esineiden internet eli IoT ja digitaalisuus auttavat tulevaisuudessa sähköasemien laitteiden elinkaaren seuraamisessa.
– Sähköasemien perusparannus ajoitetaan IoT:n antaman tiedon avulla. Paikalla tehtävät kunnossapitomittaukset korvataan antureiden lähettämän tiedon avulla, mikä vähentää matkustamista kohteeseen. Perusparannustyöt aloitetaan, kun niitä todella tarvitaan, Mertanen sanoo.
Voimajohtojen kasvustonkäsittely hallitaan digitaalisena paikkatietona.
– Kasvustonkäsittelyn hallinta tapahtuu Fingridin Elvis-järjestelmän kautta. Esimerkiksi eri viranomaisilta ja muista lähteistä keräämämme suojelualuetiedot kootaan luonnon ja luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi paikkatieto-ohjelman tietokantaan. Sitä kautta palveluntarjoajat saavat tietoa ja ohjeita siitä, mitä erityiskohteessa kuuluu tehdä ja milloin, Fingridin erikoisasiantuntija Mikko Nykänen kertoo.
Johtoaukea voi olla uhanalaisten lajien koti
Johtoaukeat raivataan 5–8 vuoden välein ja reunavyöhykkeen puusto käsitellään 10–25 vuoden välein. Raivaus tehdään valikoiden eli matalakasvuiset puut ja pensaat jätetään paikoilleen. Kaikki toimenpiteet tehdään mekaanisesti, joko koneellisesti tai metsurityönä.
– Johtoaukeiden säännöllinen raivaus on hyvä asia luonnon monimuotoisuuden kannalta. Avoin ja valoisa johtoaukea sopii myös uhanalaisten eliölajien elinympäristöiksi korvaten esimerkiksi katoamassa olevia niittyjä ja hakamaita, Nykänen muistuttaa.
