Yksi aluehinta parantaa kilpailua sähkömarkkinoilla ja toimii kuluttajan eduksi, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.
Isot erot sähkön aluehinnoissa Suomen ja muiden Pohjoismaiden ovat jälleen herättäneet keskustelua. Joinakin viikkoina sähkön tukkuhinta oli Suomessa jopa kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna.
Ruususen mukaan aika ajoin suureksi venähtävät hintaerot johtuvat ennen muuta sähkön erilaisesta tuotantorakenteesta.
– Norjassa tuotanto on pääosin vesivoimaa, Ruotsissa taas vesi- ja ydinvoimaa. Molemmissa maissa sähkön hintaa painavat alas näiden tuotantomuotojen erittäin edulliset muuttuvat kustannukset. Hintaerot ovat erityisen suuria silloin, kun naapurimaissa on tarjolla runsaasti vesivoimaa suhteessa kulutukseen.
– Suomessa sen sijaan joudutaan usein turvautumaan myös kalliimpiin tuotantomuotoihin. Toisaalta olemme jo lähtökohtaisesti muuta Pohjolaa riippuvaisempia sähkön tuonnista. Aluehinnat Suomen ja Ruotsin välillä erkaantuvat silloin, kun maiden välinen sähkönsiirtokapasiteetti ei riitä siirtämään meille sähköä kysyntää vastaavasti, Ruusunen huomauttaa.
Olkiluoto 3:n myöhästymisellä iso vaikutus
Tilannetta Suomessa on pahentanut Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin käyttöönoton viivästyminen yli vuosikymmenellä. Viivästymisestä aiheutunutta tuotannon vajetta ei ole voitu ottaa huomioon siirtokapasiteetin kehittämisessä, sillä siirtokapasiteettiin liittyviä suunnitelmia ja investointeja tehdään pitkällä 10–20 vuoden aikajänteellä.
– Uuden ydinvoimalan viivästymisen vuoksi 1 600 megawatin tuotantoa vastaava määrä sähköä on jouduttu tuomaan viime vuosina muualta.
Suomen sähkömarkkinoihin vaikuttaa myös sähkön tuonnin romahtaminen Venäjältä. Sen vuoksi Ruotsista on tuotava noin tuhatta megawattia vastaavalla teholla lisää sähköä, mikä on entisestään lisännyt hintaeroa Suomen ja Ruotsin välillä.
Ruusunen odottaa, että Olkiluoto 3:n valmistuminen tasoittaa sähkön aluehintojen eroja Suomen ja muun Pohjolan välillä. Sen tuoma 1 600 megawatin tuotantokapasiteetin lisäys on merkittävä suhteutettuna esimerkiksi Suomen ja Ruotsin väliseen siirtokapasiteettiin, joka on tuontisuunnassa tällä hetkellä noin 2 700 MW.
– Myös tuulivoiman lisääntyminen Suomessa on hyvä asia, sillä se lisää sähkön tarjontaa ja pienentää hintaeroa.
