Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt omistavat yhdessä käytönsuunnitteluyhtiö Nordic RCC:n, eli Regional Coordinator Centerin, joka aloittaa toimintansa 1.7.2022. Yhtiö korvaa aikaisemmin käytönsuunnittelutoimiston Nordic RSC:n, eli Regional Security Coordinatorin ja laajentaa sen toimintaa.
Uutena toimintana RCC ryhtyy analysoimaan pohjoismaisen sähköverkoston vikatilanteita ja raportoimaan niistä. Tulevaisuudessa, arviolta vuonna 2024, se ryhtyy myös laskemaan, kuinka paljon kantaverkkoyhtiöillä pitää olla omia reservejä poikkeustilanteiden vaatimaa sähköntuotantoa varten. RCC myös mitoittaa, kuinka paljon kukin kantaverkkoyhtiö voi enimmillään käyttää naapurimaidensa voimaloita säätökapasiteettimarkkinan tarpeisiin.
RCC ryhtyy analysoimaan pohjoismaisen sähköverkoston vikatilanteita ja raportoimaan niistä.
RCC jatkaa RSC:n tavoin pohjoismaista sähköverkon koordinointia, jota tarvitaan esimerkiksi tilanteessa, jossa lähellä rajaa kulkevan voimajohdon käyttö keskeytetään kunnostuksen ajaksi. RCC tarkastelee myös kantaverkkoyhtiöiltä saamiensa tuotanto- ja kulutusennusteiden sekä siirtokapasiteetin perusteella sähkön riittävyyttä. Lisäksi se laskee uuden reaaliaikaisen mallin avulla sähkönsiirron turvallista kapasiteettia rajajohdoille, ja näitä tietoja hyödynnetään sähkömarkkinoilla sähkön hinnan laskemisessa. RCC tekee myös pohjoismaisen sähköverkon käyttövarmuusanalyyseja.
RCC:n asiantuntija Tuukka Huikari summaa, että RCC syventää pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä pontimena muutokselle on ollut energia-alan vihreä siirtymä – ennen kaikkea säästä riippuvaisen tuulivoimatuotannon kasvu, joka luo uudenlaisia tarpeita sähkönsiirrolle.
”Keskeisenä ideana on, että pohjoismaisen yhteistyön ja koordinoinnin avulla jo olemassa olevaa infrastruktuuria voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti.”
Yhteistyön ansiosta voidaan välttyä esimerkiksi turhilta investoinneilta, kuten uusien linjojen rakentamiselta.
”Kun tiedämme entistä tarkemmin kulloisenkin hetken tilanteen ja kun meillä on entistä selvempi kuva myös tulevaisuudesta, niin johdoille ei tarvitse jättää enää turhaan ylimääräistä varmuusvaraa. Sähköä pystytään siirtämään enemmän mutta turvallisuudesta tinkimättä”, Huikari korostaa.
