Fingridin maankäyttö- ja ympäristöyksikössä työskentelee 12 ammattilaista, joiden vastuulla on muiden muassa maankäytön suunnittelu, kaavalausunnot, risteämähallinta, lunastusasiat, paikkatietoasiat, sähköasemakiinteistöjen hankinta ja hallinnointi, ympäristöasiat sekä avustaminen yritysvastuusta huolehtimisessa.

”Oli kyseessä mikä tahansa homma rakentamisessa tai kunnossapidossa, pyrimme huolehtimaan siitä, että kaikki Fingridin tekeminen on vastuullista, toimimme maankäyttö- ja ympäristölakien mukaisesti ja olemme lainsäädännöllisesti ajan tasalla”, kuvailee yksikön päällikkö Ilkka Alm ja jatkaa: ”Yhtiön maankäyttö- ja ympäristöpolitiikassa määritellään toimintaperiaatteet. Ne eivät ole turhaa sanahelinää, vaan on tehty noudatettavaksi.”

Vilkas rakentamisbuumi työllistää

Meneillään on kantaverkon vilkas rakentamisbuumi – suorastaan ennätyksellinen. Edellistä buumia saakin hakea vuosikymmenten takaa 1970-luvulta, jolloin Suomessa rakennettiin atomirengasta. Nyt kantaverkkoa ja sähköasemia rakennetaan ja uudistetaan ennätystahtiin, jotta uusiutuvaa energiaa ja erityisesti tuulivoimaa saadaan liitettyä verkkoon. Tämä huippusesonki työllistää tavalla tai toisella kaikkia fingridiläisiä, myös maankäyttö- ja ympäristöyksikköä.

”Rakentamisbuumi vaikuttaa toimintaamme tavattoman paljon. Hankkeita tulee huomattavasti nopeampaan tahtiin kuin aiemmin ja osin yllätyksenäkin”, Ilkka Alm mainitsee.

Hyvän maineen voi menettää hetkessä

Maankäyttö- ja ympäristöyksikkö on ensimmäinen Fingridin taho, jonka kautta uudet hankkeet tulevat julkisuuteen, ympäristöselvityksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA:n muodossa. Tässä vaiheessa pitäisi olla riittävästi taustatietoa hankkeesta ja riittävästi aikaa tehdä selvityksiä, jotta ne vastaavat vaatimuksia.

”Meille on suuri huoli siitä, pystymmekö tekemään nopeassa aikataulussa ja riittävän hyvin valmiiksi kaiken aineiston, joka tarvitaan liitteeksi lunastuslupahakemukseen, joka lähtee lausuntopyynnölle viranomaisille ja maanomistajille. Meillä on hyvä maine viranomaisten keskuudessa, mutta sen voi menettää hetkessä, jos meillä ei ole aikaa tehdä tätä laadukkaasti”, Alm huomauttaa.

Hänen yksiköllään on tiiviit kontaktit moniin viranomaisiin. ELY-keskuksella, maakuntaliitoilla ja kunnilla on suuri rooli ennen lunastuslupapäätöstä. TEM puolestaan on pääasiallinen lupaviranomainen, jolle Fingrid toimittaa lunastuslupahakemuksen. TEM esittelee hakemuksen valtioneuvostossa, joka antaa lupapäätöksen. MTK:lla on tärkeä rooli maanomistajien edustajana.

Maanmittauslaitoksen rooli yksikön kumppanina on monipuolisin. Se myöntää tutkimusluvan johtoreitin maastotutkimuksille, ja pienissä hankkeissa se voi myös toimia lunastusluvan antajana. Ja ennen kaikkea Maanmittauslaitos hoitaa maanomistajien korvausasiat. Laitoksen toimitusinsinööri on puheenjohtajana toimikunnassa, johon kuuluu lisäksi kaksi uskottua miestä.

Myös Museovirasto ja luontojärjestöt kuuluvat yksikön sidosryhmiin. Ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriö toimivat taustalla.

Vuodenaika sanelee ympäristö- ja luontoselvitysten aikataulua. Esimerkiksi luontoselvityksiä ei voi tehdä milloin vain – ei etenkään talvella. Kasvukaudellakin on määräävät tekijänsä, koska monet tutkittavat kasvit eivät esiinny kuin tiettyyn aikaan kesällä. Jos vaikkapa YVA-tilaisuudessa saadaan hyvä ehdotus uudesta reitistä, tälle reitille tulee usein tehdä täydentävä luontoselvitys. Liito-oravien esiintymiä voi ehkä luotettavimmin tutkia myös talvella, sillä niiden papanat erottuvat hyvin lumesta.

Maanomistajien mailla

Yksi Fingridin pääviesteistä on luoda alustaa puhtaalle sähköjärjestelmälle. Ilkka Almin mukaan tässä keskustelussa ei aina muisteta sitä, millä alustalla kantaverkko sijaitsee. Se sijaitsee niiden maanomistajien mailla, jotka sattuvan kyseisen maan omistamaan.

Maanomistajat ovatkin yksi tärkeä sidosryhmä Fingridille. Maankäyttö- ja ympäristöyksikkö hoitaa Fingridin suhteet maanomistajiin yhdessä projektipäälliköiden, alueen johtoasiantuntijoiden sekä kasvuston käsittelyn kanssa. Omien maiden luovuttaminen voimajohtorakentamiseen on iso asia, ja jotkut maanomistajat reagoivat siihen voimakkaammin, toiset joustavammin. Näiden suhteiden hoitamisessa, jos missä vaaditaan ammattitaitoa. Fingridin arvot avoimuus, rehtiys, vastuullisuus ja tehokkuus auttavat pitkälle.

Ensimmäinen laajempi kohtaaminen maanomistajien kanssa tapahtuu YVA-tilaisuuksissa. Viime keväänä YVA-tilaisuudet siirtyivät koronan vuoksi verkkoon, ja kokemukset webinaareista ovat olleet hyvät. Webinaareihin on osallistunut paljon enemmän ihmisiä kuin paikallisiin tapaamisiin.

”Ainoa, mikä niistä jää puuttumaan, on kahdenkeskinen kontakti. Nyt ihmiset ottavat jälkikäteen puhelimitse tai sähköpostitse yhteyttä ja kyselevät lisää oman alueen tilanteesta”, Alm kertoo. Näyttää siltä, että webinaarit ovat tulleet jäädäkseen myös YVA-asioihin, tavalla tai toisella.

YVA-menettelyn jälkeen ELY-keskuksen nimeämä yhteysviranomainen antaa YVA-laissa määritellyn perustellun päätelmänsä siitä, onko YVA-menettely tehty asianmukaisesti. Sen pohjalta Fingrid päätyy omaan ratkaisuunsa valittavasta johtoreitistä. Seuraavaksi alkaa johtohankkeen yleissuunnittelu, jossa suunnitellaan mm. pylväspaikat.

Enemmän kuin laki vaatii

On sanottu, että muissa Pohjoismaissa maanomistajayhteistyö ei suju yhtä hyvin kuin Fingridissä. Mikä Fingridin toiminnassa on erilaista kuin muualla?

Ilkka Alm miettii hetken ja vastaa sitten: ”Tuskin meillä mitään suurta salaisuutta on, mutta tekemisessämme aitous ja avoimuus ovat keskiössä. Haluamme, että suunnittelu ja keskustelu olisivat mahdollisimman rakentavia. Suunnitelmat eivät ole teatteria vaan niihin voi aidosti vaikuttaa.”

Maankäyttö- ja ympäristöyksikkö tekee jo suunnitteluvaiheessa paljon enemmän kuin mitä laki vaatii. Lain mukaan esimerkiksi YVA-hankkeessa yleisötilaisuuden järjestämisestä riittäisi vain kuulutus paikallislehdessä ja kunnan virallisella ilmoitustaululla, mutta Fingrid lähettää kutsut postikirjeellä maanomistajille – eikä vain johtoalueelle jääville vaan myös 150 metrin vyöhykkeellä oleville maanomistajille.

”Toivomme aidosti runsasta osanottoa ja rakentavaa keskustelua johtoreitin valinnoista – mitä aiemmin, sen parempi uuden lisäinformaation huomioon ottamiseksi”, Ilkka Alm sanoo.

Myös maankäytön korvauksissa Fingrid haluaa tehdä enemmän kuin laki vaatii. Käypä hinta ei Ilkka Almin mukaan ole välttämättä riittävä korvaus maankäyttöoikeudesta, kun joutuu luopumaan maastaan yhteiskunnan hyväksi. Rajansa tietysti kaikella.

”Olemme kehittäneet korvauskäytäntöä siten, että siinä näkyy ajatuksellisesti bonus maankäytöstä, jolloin korvaus on enemmän kuin käypä hinta. Esimerkiksi metsämaan hinnaksi olemme esittäneet taulukkoarvojen korottamista 50 prosentilla. Joku saattaa sanoa, että se ei ole euromääräisesti paljon, mutta eleenä yksittäiselle maanomistajalle se on myönteinen viesti siitä, että arvostamme häntä. Viime kädessä lunastustoimikunta siunaa esityksemme ja päättää hinnoista.”