Fingridin kehittämän sähköjärjestelmän tuki -menettelyn tarkoituksena on hyödyntää sähkömarkkinoiden ulkopuolella olevaa joustopotentiaalia, jotta vältyttäisiin sähkökatkoksilta talvikaudella 2022–2023.
Menettely perustuu vapaaehtoisuuteen, ja se on suunnattu sellaisille toimijoille, joilla on mahdollisuus osallistua sähkötalkoisiin vähintään yhden megawatin verran.
Sähköpulan uhatessa Fingrid lähettää mukana oleville toimijoille varautumispyynnön tekstiviestitse, kun sähköpula on mahdollinen.
Kun sähköpulan riski on suuri, Fingrid lähettää aktivointipyynnön, ja kun tilanne on ohi, Fingrid tiedottaa siitäkin. Menettely ei ole velvoittava, vaan vapaaehtoinen: toimija vähentää sähköpulatilanteessa sähkön kulutustaan parhaan kykynsä mukaan.
Mukana on tähän mennessä esimerkiksi kiinteistöyhtiöitä, teollisuutta ja kunnallisia toimijoita, joilla on yhteenlaskettua joustokykyä yli 450 megawattia. Se vastaa jo lähes yhden Loviisan ydinvoimalayksikön sähkötehoa.
Sähköpulatilanteessa jokainen megawatti on arvokas.
Mukaan toivotaan silti vielä lisääkin toimijoita, sillä sähköpulatilanteessa jokainen megawatti on arvokas.
”Osalla mukana olevista toimijoista on omaa varavoimaa, jonka he voivat tarvittaessa käynnistää, osa taas pystyy vähentämään kriittisessä tilanteessa sähkönkulutustaan. Megawattiluokan joustotavoitteeseen voidaan päästä myös yhdistämällä molempia lähestymistapoja tai useita kohteita”, kertoo erikoisasiantuntija Tuomas Mattila Fingridistä.
Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, eli HSY:n vesihuollon toimialalla on varavoimaa ja omaa sähköntuotantoa, ja sen tuotantojärjestelyillä pystytään myös vähentämään sähkönkulutusta tarvittaessa.
”Olemme varsinkin jäteveden puhdistuksessa varsin omavaraisia sähkön osalta. Sähköpulatilanteessa pystymme lisäämään omaa energiantuotantoa ja joissakin tilanteissa tuottamaan sähköä myös verkkoon. Etenkin jäteveden puhdistuksen puolella pystytään myös väliaikaisesti pienentämään sähkönkulutusta aikatauluttamalla ja siirtämällä toimenpiteitä sellaisiin ajankohtiin, jolloin ne eivät kuormita sähköntuotantokapasiteettia”, osastonjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto HSY:n vesihuollosta kertoo.
S-ryhmä puolestaan pystyy ottamaan sähköpulatilanteessa käyttöön jonkin verran kiinteistökohtaisia varavoimakoneita. Lisäksi suuritehoisia laitteita pystytään eri toimipaikoissa käyttämään porrastetusti, ja esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmiä voidaan tarvittaessa sammuttaa.
”Toimenpiteet on suunniteltu etukäteen liiketoiminnan kanssa niin, että kohdekohtaisesti voidaan vaikka jättää paistopisteen paistovuoro kokonaan pois tai ne suunnitellaan porrastetusti. Koska meillä on toista tuhatta toimipaikkaa ympäri maata, tällä on merkitystä, ja pystymme megawattiluokan säästöihin”, kertoo energiaohjauksen päällikkö Matti Loukkola SOK:n kiinteistötoiminoista.
Kaikki hyötyvät oikea-aikaisesta varautumisesta
Pääkaupunkiseudun vesihuolto pystyttäisiin turvaamaan myös kiertävien sähkökatkojen aikana, mutta Vuorilehto näkee osallistumisen sähkötalkoisiin ennen kaikkea osana yhteiskuntavastuuta.
”Vesihuollon täytyy lähtökohtaisesti toimia kaikissa olosuhteissa, ja osa käyttöpaikoista on asetuksella määritelty kriittisiksi sähkönkäyttöpaikoiksi. Pystyisimme siten kyllä turvaamaan vesihuollon kiertävien sähkökatkojenkin aikana varsin hyvin. Totta kai sähkökatkot aiheuttaisivat toiminnallisia ongelmia, ja kun meillä on mahdollisuus tehdä jotain välttääksemme sähköpulan, tietysti kannamme kortemme kekoon”, hän sanoo.
Kaupat sen sijaan menisivät sähkökatkojen ajaksi kokonaan kiinni.
”On paljon pienempi paha ja asiakkaille viestittävissä, jos paistopistetuotteissa on pieni poikkeuskäytäntö sen sijaan, että koko kauppa menisi kiinni. Toimenpiteillä on kuitenkin vaikutusta arjen tekemiseen. Erinomaista Fingridin sähköjärjestelmän tuki -menettelyssä on, että sähköpulatilanteen uhatessa saadaan ennakkovaroitus, ja kaikki toimenpiteet pystytään ajoittamaan oikea-aikaisesti juuri kriittisiin hetkiin”, Loukkola sanoo.
”Vaikka kävisikin niin, että sähkökatko tulisi sittenkin, olisimme kuitenkin pystyneet tahdistamaan varautumistoimenpiteet etupainotteisesti.”
Opettavainen prosessi
Sekä HSY:n vesihuollossa että S-ryhmässä varautuminen sähköjärjestelmän tuki -menettelyyn on vaatinut paljon suunnittelua ja koordinointia. Sekä Vuorilehto että Loukkola pitävät sitä kuitenkin vain hyvänä asiana.
”Meiltä tämä on vaatinut toiminnan suunnittelua, riskiarviointia, vaikutusten arviointia sekä neuvottelua ja keskustelua sähköverkkoyhtiöiden kanssa sekä tietenkin oman porukan ohjeistamista, jotta pystytään parantamaan reagointikykyä. Tämä on ollut omalle organisaatiollemme hyödyllinen harjoitus, joka on parantanut meidän varautumistamme”, Vuorilehto sanoo.
”Olemme systemaattisesti kehittäneet energiatehokkuuttamme toistakymmentä vuotta, mutta tällainen yhtaikainen tehojousto on ihan uutta. Onkin ollut poikkeuksellinen harjoitus suunnitella, miten varoitusviestintä koordinoidaan läpi eri yritysten ja toimipaikkojen. Tämä on opettanut paljon varautumisesta, ja näemme menettelyn meidän kannaltamme mielekkäänä”, Loukkola sanoo ja kannustaa muita mukaan:
”Kyse on varautumisesta ja reagoimisesta, kun jousto on tarpeen.”
”Yksittäinen toimija ei voi yksin ratkaista sähköpulaa, vaan kyse on varautumisesta ja reagoimisesta, kun jousto on tarpeen. Kannattaakin miettiä, mitä oma yritys voisi tuoda tähän mukaan.”
Fingrid on tyytyväinen järjestelmän saamaan vastaanottoon.
”On ollut hienoa nähdä, että niin monilla suomalaisilla toimijoilla on yhteiskuntavastuuta ja halua tukea sähköjärjestelmää tiukassa paikassa”, Tuomas Mattila sanoo.
”Olemme kartoittaneet jo suurteollisuuden, mutta uskomme, että vielä olisi paljon potentiaalia kiinteistö- ja kuntapuolella sekä pienemmissä teollisuuslaitoksissa. Kannattaakin ehdottomasti olla meihin yhteydessä, jos mikään tässä menettelyssä mietityttää.”
Lisää tietoa: Vapaaehtoinen sähköjärjestelmän tuki
