Ukrainan kantaverkkoyhtiö pyysi sunnuntaina, 27. helmikuuta 2022 liittymistä nopeutetulla aikataululla kiinteästi osaksi Keski-Euroopan sähköjärjestelmää. Tällä hetkellä Ukrainan voimajärjestelmä toimii muista järjestelmistä erillisenä saarekkeena. Liittyminen EU:n järjestelmään parantaisi Ukrainan sähköjärjestelmälle tässä tilanteessa erityisen tärkeää häiriösietoisuutta ja lisäisi mahdollisia reittejä sähkön toimitukselle kriisialueelle.
ENTSO-E selvittää parhaillaan yksinkertaiselta kuulostavaa, mutta teknisesti monimutkaista asiaa. EU:n energiaministerien toteama, vahva poliittinen tahtotila liittymiselle on olemassa.
Viime viikolla tehty Saksan päätös Nordstream 2 -kaasuputken luvituksen pysäyttämisestä oli vain ensisoittoa. Tällä hetkellä vaikuttaa, että Saksan johdolla koko EU tulee tekemään kaikkensa ajaakseen venäläisen maakaasun käytön alas niin nopeasti kuin mahdollista.
Tehtävä ei ole helppo, ja vielä viikko sitten se olisi tuntunut täysin mahdottomalta. Suunnilleen kolmannes EU:n käyttämästä kaasusta tulee Venäjältä. Sähköntuotannossa tehtävää voi hieman helpottaa kivi- ja ruskohiileen perustuvan tuotannon tilapäinen lisääminen. Tätä voisivat tukea määräaikaiset liennytykset päästökauppajärjestelmään esimerkiksi hintakaton muodossa.
Saksan ydinvoiman sulkupäätösten pyörtäminen ei edelleenkään näytä todennäköiseltä, joskaan ei enää täysin poissuljetultakaan. Venäläisen kaasun korvaaminen lämpösektorilla ja teollisuudessa on sähkösektoriakin vaikeampi tehtävä. Kaasun saatavuutta pyritään kuitenkin parantamaan uusilla nesteytetyn maakaasun tuontiterminaaleilla, ja mitä enemmän kaasun käyttöä voidaan vähentää sähköntuotannossa, sitä paremmin kaasua riittää lämmitykseen ja teollisuuden tarpeisiin.
Ensi talvesta tulee joka tapauksessa haastava ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky on koetuksella.
Jo ennen sodan alkamista puhtaan vedyn kysynnälle ennustettiin liki eksponentiaalista kasvua viimeistään 2030-luvulla. Nyt geopolitiikka on tullut aivan uudella tavalla vetytalouden ajuriksi. Nopein mahdollinen siirtyminen vetytalouteen on EU:lle tärkeää paitsi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, myös energiaomavaraisuuden ja -turvallisuuden parantamiseksi.
Vetytalous ja sähköpolttoaineet mahdollistavat samanaikaisesti sekä maakaasun että öljyn käytön vähentämisen. Laajamittainen vetytalous tarvitsee tuekseen vahvan infrastruktuurin. Sen rakentamisella on nyt suurempi kiire kuin koskaan.
Jokainen rakennettava uusi tuulivoimala, vedyntuotantolaitos ja kantaverkon voimajohto vähentää EU:n riippuvuutta fossiilitaloudesta ja tuontienergiasta. Suomi on tämän murroksen etunenässä ja se asema on syytä säilyttää. Meillä on mahdollisuus olla kokoamme suurempi ja toteuttaa paitsi Suomen, mutta myös koko EU:n kiihtyvää energiamurrosta.
Suomesta on tulossa omavarainen sähköenergian suhteen mahdollisesti jo ensi vuonna, ja pian sen jälkeen viemme yhä enemmän sähköä Baltiaan ja Etelä-Ruotsiin. Vakaan ja turvallisen investointiympäristön säilyttäminen Suomessa on ensiarvoisen tärkeää, jotta energiamurros ja tuulivoiman vallankumous voi jatkua.
Nykyiset siirtoyhteydet mahdollistavat jo tuntuvan viennin, mutta pidemmällä tähtäimellä isommat vientimäärät tarvitsevat lisää sähkönsiirtoyhteyksiä. Uudet Fenno-Skan 3- ja Estlink 3 -yhteydet Ruotsiin ja Baltiaan ovat jo alustavassa selvityksessä, ja lisäksi Fingrid tulee selvittämään Suomesta Keski-Eurooppaan rakennettavan tasasähköyhteyden hyötyjä kuluvan vuoden aikana.
Laajemman energiapoliittisen analyysin aika on myöhemmin. Voimme odottaa komissiolta uusia energiaturvallisuutta korostavia energiapoliittisia aloitteita ja nyt valmistelussa olevien lainsäädäntöpakettien viivästymistä. Ei olisi poissuljettua, että EU:n liittovaltiokehitys ottaa askeleita eteenpäin lähikuukausien aikana.
Kriisin keskellä EU näyttää vahvemmalta kuin koskaan aiemmin. Juuri nyt tärkeintä on kuitenkin saada sota päättymään ja keskittyä ukrainalaisten auttamiseen kaikin mahdollisin tavoin.
