Suomen Tuulivoimayhdistys (STY) palkitsee vuosittain toimijan tai tahon, joka on tukenut suomalaisen tuulivoiman kehittymistä ja kasvua merkittävällä tavalla. Vuoden Tuulivoimateko 2021 -palkinto myönnettiin 17. maaliskuuta 2022 Fingridille.
Tuomaristo painotti perusteluissaan sitä, kuinka Fingridin kantaverkkoinvestoinnit mahdollistavat Suomen siirtymisen sähkön omavaraisuuteen ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisen uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten tuulivoimalla.
”Palkinto on meille iso kiitos aktiivisesta yhteistyöstä tuulivoimatoimijoiden kanssa ja niistä investoinneista, joita olemme tehneet vuosia sähkön tuotantorakenteen muutoksen mahdollistamiseksi”, toteaa asiakaspäällikkö Petri Parviainen Fingridin Kantaverkkopalvelut-yksiköstä.
Pelkästään viime vuonna käynnissä oli yli 50 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita.
Fingrid on viimeisen kymmenen vuoden aikana suunnitellut ja rakentanut tuhansia kilometrejä voimajohtoja ja kymmeniä uusia sähköasemia tuulivoimaloiden tueksi. Pelkästään viime vuonna käynnissä oli yli 50 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita.
Kaikkiaan kantaverkkoon investoidaan tällä vuosikymmenellä yhteensä noin kaksi miljardia euroa. Fingridissä arvioidaan, että sähkön tuotannon omavaraisuus saavutetaan jo ensi vuoden aikana.
”Tavoitteena on, että joka vuosi voidaan liittää uusia tuulivoimapuistoja sähköverkkoon 1 000–2 000 megawatin edestä. Se kolminkertaistaisi Suomen nykyisen tuulivoimakapasiteetin viidessä vuodessa”, Parviainen kertoo.
Energiaa tuotetaan pohjoisessa ja käytetään etelässä
Tuulivoiman kehittyminen on aiheuttanut Suomessa energia-alan tuotantorakenteen muutoksen, jossa siirrytään keskitetystä hajautettuun sähköntuotantoon. Se vaatii sähköverkolta aivan uudenlaista maantieteellistä kattavuutta.
”Uusia voimajohtoja täytyy rakentaa pohjoisesta etelään.”
”Sähköä kulutetaan eniten etelässä, mutta tuulivoimaloita rakennetaan länsirannikolle ja Keski-Suomesta pohjoiseen, mikä tarkoittaa, että uusia voimajohtoja täytyy rakentaa pohjoisesta etelään. Se tietää valtavaa investointipainetta kantaverkkoon”, Parviainen kuvailee.
Suuntaajakäyttöisten voimalaitosten, eli käytännössä tuulivoimalaitosten, määrä kasvaa Suomessa nopeasti suhteessa perinteisiin tahtikoneisiin, ja se aiheuttaa huomattavia teknisiä haasteita sähköjärjestelmän hallittavuudelle, siis sähköverkon vakaudelle.
”Haasteista kyllä selvitään, mutta siihen tarvitaan lisää investointeja sähköverkkoon, uutta teknologiaa ja myös tuulivoimatoimijoiden satsausta. Ohjeistamme tuulivoimayhtiötä esimerkiksi siitä, millaisia säätöominaisuuksia pitää ottaa huomioon, kun tilataan uusia laitteita voimalaan.”
Vuoropuhelu jatkuu vilkkaana – hanketietoa myös verkossa
Fingrid arvostaa aktiivista vuoropuhelua tuulivoiman edustajien kanssa, koska paras lopputulos syntyy tietoa jakaen ja toisilta oppien.
”Teknologia kehittyy ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Opittavaa on jatkuvasti puolin ja toisin. Olemalla matalalla kynnyksellä meihin yhteydessä toimijat varmistavat, että heidän hankkeensa tulevat huomioiduksi verkkojen ja liityntöjen suunnittelussa.”
Fingridin verkkosivuilla on avattu Verkkokiikari, jonka karttapohjassa kerrotaan ajantasaista tietoa julkisista tuulivoimahankkeista ja kantaverkon liityntäkapasiteetista. Myös viranomaistahot hyötyvät Verkkokiikarista.
”Kattava ja mahdollisimman ajantasainen tilannetieto hyödyttää ja helpottaa kaikkien osapuolien työtä”, Parviainen perustelee.
Vuoden 2021 tuulivoimateko -voittajan valitsivat kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.), Globe Hope-yrityksen perustaja Seija Lukkala, kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.), Aalto-yliopiston professori Mika Järvinen ja luontokuvaaja Riku Karjalainen. Palkinnon otti vastaan Fingridin Oulun aluepäällikkö Jarkko Kaisanlahti.
