Talvisena pakkasaamuna voimajohtoasentaja Petteri Konttinen on tarkistanut Fingridin voimajohtosovelluksesta päivän tehtävälistan. Sieltä löytyvät myös työkohteiden eli pylväiden sijaintitiedot.
Päivä alkaa varoituskilpien kiinnityksillä irronneiden tilalle. Matkaan lähdetään Konttisen työnantajan, sähkö- ja tietoliikenneverkkojen palvelutoimittaja Eltel Networksin hallilta Rajamäeltä. Mukaan pakataan varoituskilpiä, kiinnitysruuveja, valjaat, suojalasit ja kypärä. Päivän tehtävien mukaan kyytiin saatetaan napata myös poraruuveja, c-liittimiä, pultteja, puristimia tai maadoituksia varten kuparin pätkiä. Kiikarit kuuluvat vakiovarusteisiin.
Tällä kertaa edessä on varsin kevyt työpäivä. Aina näin ei ole, sillä kunnossapitotöitä tehdään johdoilla niiden maanalaisista osista alkaen aina korkealle pylvään latvaan asti. Toisinaan tarvitaan apuun kaivinkoneita tai nostureita. Työ on monipuolista, ja päivät ovat aina erilaisia.
Ei suoraa ammattitutkintoa alalle
Konttisen päivä jatkuu voimajohtopylväitä tukevien harusten kiristämisellä. Toisinaan haruksia myös asennetaan. Konttinen on oppinut taidon kokeneemmilta konkareilta.
Konttinen ajautui alalle oikeastaan sattumalta. Juuri valmistunut putkiasentaja ei ollut vielä löytänyt työpaikkaa, kun eläkkeelle jäämässä ollut mökkinaapuri patisti nuorta miestä jalanjäljilleen Elteliin voimajohtoasentajaksi.
”Mökkinaapurini piti niin koukuttavan puheen, että oli pakko lähteä katsomaan, millaista työ on”, Konttinen kertoo.
Voimajohtoasentajaksi ei ole suoraa opintoputkea, mutta esimerkiksi Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa järjestetään alan kursseja täydennyskoulutuksena.
Konttinen kouluttautui ammattiin Eltelin ja Fingridin järjestämillä kursseilla. Työhön perehdytys Eltelillä sisältää verkkokoulutusta, jonka lisäksi asentajan pitää suorittaa muun muassa turvallisuus-, ensiapu- ja tulityökurssit. Fingridille tehtäviä töitä varten tulee suorittaa tilaajan turvallisuuden verkkokoulutukset ja tarkastuslisenssikoulutus.
Työtä varten on suoritettava myös kuntotesti, jolla varmistetaan fyysinen ja henkinen työkyky – pylväisiin kiipeäminen on iso osa asentajan työtä.
”Työssä tarvitaan käsi- ja jalkavoimia, koska pylväisiin joutuu kiipeilemään valjaiden varassa varsin usein. Koko keho on välillä kovallakin koetuksella. Tätä työtä ei myöskään voi tehdä, jos on korkean paikan kammo”, Konttinen toteaa.
Työ tehdään ulkona ja etua on, jos asentaja viihtyy yksin esimerkiksi metsän keskellä. Se on Konttiselle ollut varsin luontevaa, sillä luonto on tullut tutuksi metsästys- ja vaellusharrastusten kautta.
Talvisin ukkosjohtimiin voi kertyä huurretta tai lunta, jonka poistamiseen tarvitaan helikopteria. Konttinen ei ole vielä kopteriin päässyt, vaikka se kokemuksena houkutteleekin.
”Olen tehnyt näitä hommia kolme vuotta ja viihtynyt hyvin. Siihen on vaikuttanut paljon myös se, että minulla on mukavat työkaverit.”
Voimajohtoasentajan työ vaatii myös matkustushalukkuutta, sillä työkenttänä on koko Suomi, eikä kotiin pääse aina yöksi.
Konttinen kertoo tekevänsä kesäisin usein perjantait sisään, jotta saisi pidennetyn viikonlopun. Talvisin se on hankalampaa, sillä työtä ei voi tehdä pimeässä.
Nyt muutama tunti on kuitenkin jo saatu tehtyä sisään. Konttinen pakkaa tavaransa iltapäivästä ja pääsee viikonlopun viettoon ajoissa kotiin Hyvinkäälle.
