Suomi alkoi sähköistyä toden teolla vuonna 1929, kun sähköä alettiin siirtää Imatran vesivoimalasta suuriin kaupunkeihin.
”Siitä alkoi kantaverkon kehitys yhdeksi sähkönsiirron parhaista järjestelmistä maailmassa”, kantaverkkoyhtiö Fingridin johtava asiantuntija Matti Tähtinen sanoo.
Perinteisesti valtaosa sähköstä on tuotettu vesivoimalla sekä isoissa hiili- ja ydinvoimalaitoksissa. Nyt meneillään on muutos, jossa sähköstä entistä suurempi osa tehdään hajautetusti pienemmissä tuotantoyksiköissä. Suuret hiilivoimalaitokset on jo lähestulkoon purettu, ja Suomi siirtyy vauhdilla päästöttömään sähköntuotantoon.
”Olemme keskellä kiihtyvää energiamurrosta. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi päästöjä on vähennettävä kaikkialla. Sähkön tuotannossa siinä on päästy jo pitkälle, kun vesi- ja ydinvoiman rinnalle rakennetaan erityisesti maatuulivoimaa”, yksikön päällikkö Mikko Heikkilä Fingridistä kertoo.
Tuulivoimaloita pohjoiseen ja länsirannikolle
Tuulivoiman tuotantokapasiteetti on Suomessa tällä hetkellä reilut 2,5 gigawattia. Vuosikymmenen loppupuolella se on nykyisellä kasvuvauhdilla jo yli kymmenen gigawattia.
Tuulivoimaloiden rakentaminen painottuu pohjoiseen ja länsirannikolle, mutta kulutuksen kasvu keskittyy etelään. Siksi Fingrid vahvistaa maan etelä- ja pohjoisosien välisiä siirtoyhteyksiä seuraavan vuosikymmenen aikana. Kaikkiaan kantaverkkoinvestointien suuruus on noin kaksi miljardia euroa. Myös yhteyksiä naapurimaihin parannetaan rakentamalla Ruotsiin uusi rajajohto.
Matti Tähtinen korostaa myös sähköistyvän yhteiskunnan huoltovarmuutta. Se tarkoittaa sähkön keskeytymättömän toimituksen varmistamista.
”Siirtovarmuus Fingridin kantaverkossa oli viime vuonna 99,99995 prosenttia.”
Sähkökauppaa lähes reaaliajassa
Sähkön laskutus perustuu Suomessa tunnin välein mitattavaan kulutuslukemaan. Toukokuussa 2023 sähkömarkkinoilla kuitenkin siirrytään tunnista 15 minuutin tarkkuuteen energiamittauksessa, päivänsisäisessä kaupankäynnissä ja taseselvityksessä.
Muutos niin sanottuun varttitaseeseen auttaa tasapainottamaan sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihtelua sähkömarkkinoilla. Se myös edistää päästöttömiin energiamuotoihin siirtymistä. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan tuuli- ja aurinkovoimalla, joiden tuotantomäärät vaihtelevat sään mukaan. Tasapainon varmistamiseksi myös sähkön kulutuksen on joustettava.
Varttitaseen ja älykkään sähköverkon ansiosta sähkönkuluttaja voi siirtää tulevaisuudessa entistä helpommin käyttöä ajankohtaan, jolloin sähköä tuotetaan paljon ja vähäpäästöisesti.
Teollisuuden tavoin kotitaloudetkin voivat tulevaisuudessa olla mukana kulutusjoustossa ja säästää energialaskussa. Esimerkiksi sähköauton lataus voidaan älykkään teknologian avulla ajoittaa ajankohtiin, jolloin sähkön hinta on edullisimmillaan.
Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 25.10.2021
