Fingrid on aikaisemmin pystyttänyt liito-oraville keinotekoisia hyppypuita, jotta liito-oravien on mahdollista liikkua liitämällä voimajohtoalueiden läpi, vaikka rinnakkain olisi useampi voimajohto.
”Jatkossa perustamme liito-oravien kulkuyhteyksille viherkäytäviä, arviolta noin 50 metrin levyisiä metsäkaistaleita, joita myöten liito-oravat pääsevät liitämään voimajohdon puolelta toiselle. Viherkäytävät onnistuvat teknisten ratkaisujemme avulla”, kertoo Fingridin johtoreittisuunnittelun erikoisasiantuntija Eeva Paitula.
Tekniset ratkaisut tarkoittavat sitä, että voimajohtopylväät sijoitetaan tavanomaista lähemmäksi toisiaan. Kun pylväiden väli on noin 200 metriä tyypillisen 250–350 metrin sijaan, sijoittuvat johtimet niin korkealle, että niiden alle voidaan sähköturvallisesti jättää paikalla luonnostaan kasvavia puita viherkäytäviksi.
”Viherkäytäviä hoidetaan niin, että niille muodostuu erimittaisen nuoren puuston jatkumo. Kun puut tulevat kymmenmetrisiksi, ne kaadetaan ja jätetään maastoon luonnon monimuotoisuudelle arvokkaiksi lahopuiksi.”
Maastokartoituksia ja maan lunastuksia
Ensimmäiset viherkäytävät perustetaan Kristiinankaupunki–Nokia-voimajohtoreitille, jonka rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2026. Tälle 170 kilometrin pituiselle linjalle on suunniteltu 6 viherkäytävää.
”Viherkäytävien paikat määräytyvät ympäristökonsultin maastossa havaitsemien liito-oravien elinpaikkojen perusteella. Lisänä määrittelyssä ovat Luonnonvarakeskuksen ja liito-orava-LIFE-hankkeen
elinympäristömalliin perustuvat kartoitukset”, Paitula kertoo.
Viherkäytävien kohdalta Fingrid poikkeuksellisesti lunastaa maiden omistusoikeuden itselleen.
Voimajohtojen alla oleville maille Fingridillä on käyttöoikeus, mutta viherkäytävien kohdalta Fingrid poikkeuksellisesti lunastaa omistusoikeuden itselleen, jotta voidaan varmistaa viherkäytävien puuston säilyminen ja käsittely liito-oravan suojelua turvaavien tavoitteiden mukaisesti.
Liito-oraville rakennettavista viherkäytävistä hyötyvät muutkin eläimet.
