Vuonna 2020 Neste ilmoitti päätöksestään lopettaa öljynjalostustoimintansa Naantalissa. Siitä hetkestä
käynnistyivät rattaat suunnittelutoimisto Elomaticissa tyhjilleen jäävän laitosalueen hyödyntämiseksi. Elomaticin perustaman hankekehitysyhtiön Green North Energyn alkuperäisessä suunnitelmassa puhuttiin 15 miljoonan euron vetyinvestoinnista.
Tällä hetkellä ympäristövaikutusten arviointiprosessia läpi käyvän Naantalin vetylaitoksen tuotantokapasiteetti ja arvo ovat kasvaneet jo pariin otteeseen. Green North Energyn toimitusjohtaja Jussi Ylisen mukaan tällä hetkellä puhutaan elektrolyyseriteholtaan 280 megawatista ja noin 600 miljoonasta eurosta.
”Tavoitteena on käynnistää tuotanto koeajojen jälkeen vuoden 2027 aikana 50 prosentin kapasiteetilla. Sitä nostetaan, kun Fingrid on saanut suunnitellut voimalinjan vahvistukset toteutettua Raision alueella”, Ylinen kommentoi hankkeen aikataulua.
Teollisuuteen ja meriliikenteen polttoainemarkkinoille
Green North Energyn Naantalin-vetylaitoksessa on kyse skaalautuvasta laitoskonseptista, joka on monistettavissa uusiutuvalla sähköllä tuotetun vihreän vedyn ja ammoniakin valmistukseen.
Vihreä ammoniakki korvaa fossiilipohjaisen ammoniakin, joka on kriittinen kemikaali muun muassa teollisuudessa ja huoltovarmuuden kannalta tärkeässä maataloudessa. Vihreästä ammoniakista on tulossa myös päästötön vaihtoehto meriliikenteen polttoaineeksi.
Naantali on vetylaitokselle erinomainen kotipaikka, sillä alueen satamasta valmista tuotetta on mahdollista kuljettaa meriteitse minne tahansa. Sen lisäksi sähkön saatavuus on tuotannon kannalta olennainen tekijä.
”Meistä on sanottu, että vetylaitoksemme vastaa mittakaavassaan Tampereen kaupunkia. Siitä saa aika hyvän käsityksen, millainen meidän sähköntarpeemme on jatkossa. Suomen hyvä kantaverkko ja Fingridin toimenpiteet sähkönsiirtokapasiteetin varmistamiseksi ovat meille tärkeitä liiketoiminnan mahdollistajia”, Ylinen arvioi.
Vetybuumi kasvattaa sähkönsiirtotarvetta
Green North Energy on osa suomalaista vetytarinaa, joka on tuttu Fingridin strategisen verkkosuunnittelun asiantuntija Jussi Närhelle. Puhtaan vedyn kasvava kysyntä Suomessa ja maailmanmarkkinoilla lisää sähköntarvetta, mikä näkyy Fingridissä muun muassa uusien liityntäkyselyiden määrässä.
Useat vetyhankkeet ovat edenneet tänä vuonna ympäristövaikutusten arviointiin.
”Uusiutuvan sähköntuotannon osalta tilanne on hyvä. Nyt odotellaan lisää kulutuspuolen investointipäätösten lukkoon lyömisiä, jolloin asiat lähtevät etenemään käsi kädessä. Lupaavaa on, että useat vetyhankkeet ovat edenneet ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn kuluvan vuoden aikana”, Närhi toteaa.
Fingrid jatkaa kantaverkon suunnitelmallista kehittämistä seuraavan vuosikymmenen aikana yhteensä noin neljän miljardin euron investoinneilla. Merkittävistä investoinneista huolimatta Närhi sanoo, että mikäli vetytalous kasvaa kovimpien ennusteiden mukaan, kantaverkon rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan. Tähän on mahdollista varautua rakentamalla vetyinfraa tukemaan vetytalouden kasvua.
”Tuulivoiman tuotanto painottuu yhä enemmän Pohjois- ja Keski-Suomeen, kun taas useat vedyn kulutuskohteet ovat suunnitteilla Etelä-Suomeen. Tämä tarkoittaa, että vihreää sähköä on siirrettävä pitkiä matkoja pohjois-eteläsuunnassa. Yhtenä vaihtoehtona on tuottaa vety elektrolyysillä lähellä tuulivoimalaa ja siirtää se vetyputkea pitkin eteenpäin teollisuuden käyttöön”, Närhi kertoo.
Suomi mukana kolmessa vetyputkihankkeessa
Vedynsiirtoinfrastruktuuri mullistaisi melkoisesti energian siirtämistä erityisesti pohjois-eteläsuunnassa, sillä suuren kokoluokan vetyputken siirtokapasiteetti on jopa noin 13 gigawattia. Vedynsiirtoinfrastruktuuri mahdollistaisi vedyn varastointia vetyputkeen, mikä voisi puolestaan tuoda joustoja sähkö- ja energiamarkkinoille.
Suomen valtion omistaman kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki korostaa vetyverkon parantavan vetytalouden investointiedellytyksiä tavalla, joka hyödyttää koko vetyarvoketjua.
”Vetyinfrastruktuuri mahdollistaa tuottajien ja kuluttajien yhdistämisen sekä vedyn tuotannon ja kulutuksen sijoittumisen joustavasti ja monipuolisesti eri paikkoihin”, Kärki toteaa.
Hänen mukaansa vetyinfran myötä eri toimijat eivät myöskään ole riippuvaisia yksittäisistä tuottajista tai kuluttajista, mikä vähentää toimijoiden riskejä.
”Kansallinen ja rajat ylittävä vedynsiirtoinfrastruktuuri avaisi ovia kilpailun ja markkinoiden kehittymiselle, mikä hyödyttäisi kotimaisia vetymarkkinoita ja toisi vedynvalmistajille mahdollisuuden saada asiakkaita myös Suomen ulkopuolelta.”
Gasgrid on mukana kolmessa erillisessä hankkeessa, joiden tarkoituksena on vauhdittaa vedyn siirtoverkon ja avoimen vetymarkkinan syntymistä Itämeren alueelle. Ruotsiin, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan ulottuva vetyverkko tarkoittaa uuden vedynsiirtoinfrastruktuurin levittäytymistä
Suomeen vuoteen 2030 mennessä.
