Verkkoinvestointeja ohjaavat tällä hetkellä sähköjärjestelmän murros, teollisuuden uudet investoinnit ja vanhentuneensiirtokapasiteetin korvaaminen.
– Fossiilisista energialähteistä luopuminen ja niiden korvaaminen muilla tuotantomuodoilla ohjaavat kantaverkon uudisrakentamista ja korjaamista. Tarvitsemme lisää siirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen ja Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen. Kivihiiltä käyttävät voimalaitokset ajetaan alas viimeistään vuoteen 2028 mennessä, ja ne korvataan pääasiassa tuuli- ja ydinvoimalla, Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela kertoo.
Olkiluoto 3 otetaan käyttöön ensi vuonna, ja Fennovoima on hakenut rakennuslupaa Pyhäjoelle rakennettavalle ydinvoimalalle, Hanhikivi 1:lle. Suomessa tuulivoima keskittyy ennen muuta Pohjois-Suomeen hyvistä tuuliolosuhteista johtuen.
– Mahdollistamme omalta osaltamme ilmastonmuutoksen torjuntaa, kun uusia siirtojohtojamme pitkin pystytään kuljettamaan lisää hiilidioksidivapaata energiaa.
Suomalainen kantaverkko kärkisijoilla kansainvälisissä vertailuissa
Fingrid sijoittui keväällä kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tehokkuutta mittaavassa ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) -vertailussa kärkisijoille, kuten jo useina vuosina aiemmin. Myös Council of European Energy Regulators eli CEER vertaa yli 20 eurooppalaista kantaverkkoyhtiötä keskenään. Tutkimus selvittää investointien tehokkuutta ja kustannuksia todella pitkällä aikavälillä. Fingrid oli investointien tehokkuudessa tänä vuonna taas neljän parhaan joukossa.
– Ruotsi, Norja ja Tanska investoivat lähivuosina kantaverkkoonsa huomattavasti enemmän kuin Suomi. Kukin niistä investoi moninkertaisesti verrattuna meidän sijoittamaamme reiluun 100 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että näissä maissa ei ole panostettu kantaverkkoon yhtä jatkuvasti ja pitkäjänteisesti kuin Fingridissä, Kuusela toteaa.
– Me toteutamme tasaisesti investointiohjelmaamme ja pysymme aikatauluissamme. Prosessiemme laatu on hyvä ja kunnossapitomme tehokasta. Näistä asioista olemme saaneet kiitosta kansainvälisissä vertailuissa.
Investointiohjelma rakennetaan yhteistyössä eurooppalaisten, pohjoismaisten ja Itämeren alueen toimijoiden kanssa.
– Neuvottelemme myös asiakkaidemme ja energiaviraston kanssa verkkosuunnitelmista, ja Fingridin hallitus tekee lopulta investointipäätökset, Kuusela kuvailee.
Investointeja hallitaan digitaalisesti
– Fingrid käyttää tarkkaan jokaisen investoimansa euron. Rakentamis- ja korjauspäätöksissä auttaa digitaalinen tietopankki, johon on merkitty tietoja omaisuudestamme ja sen kunnossapidosta. Meillä on ollut tietopankki käytössä jo yli 20 vuotta, mikä on paljon pidempään kuin monella muulla kantaverkkoyhtiöllä, Kuusela sanoo.
– Digitalisaatio on olennainen osa nykyajan kantaverkon hallintaa. Esineiden internet (IoT) tulee mullistamaan sähköasemien kunnossapidon. Meillä on nyt käytössä yksi pilottiasema, missä hyödynnetään edullista anturiteknologiaa, ja ensi vuonna otamme käyttöön 10 vastaavaa asemaa. Kaikkiaan asennamme yli sadalle asemalle tätä tekniikkaa, joka kerää tietoa aseman laitteista ja ennakoi ongelmatilanteita. Nämä uudistukset ovat hyvä esimerkki tutkimus- ja kehitystyöstä, johon investoimme jatkuvasti, Kuusela huomauttaa.
Kilpailutukset, kumppanit ja oma asiantuntemus
– Valikoimme sekä kunnossapitoon että uudisrakentamiseen kilpailutuksien kautta kumppaneita, joiden laadun varmistamme etukäteen. Teemme hyvin muotoillut hankinta-asiakirjat, joissa määrittelemme tarkkaan, mitä haluamme. Kilpailutusten avulla olemme saaneet toteutettua projektit kohtuuhintaan ja ajallaan.
Kuusela haluaa nostaa Fingridin menestystekijäksi ennen muuta osaavan henkilöstön.
– Henkilöstömme on erittäin asiantuntevaa ja motivoitunutta, ja koulutamme työntekijöitä jatkuvasti.
