Vastuullinen liiketoiminta oli yksi viime vuosikymmenen eniten puhuttaneista aiheista.Uskon, että näin on myös tällä vuosikymmenellä. Sitra nosti vuoden alussa julkaisemassaan Megatrendit 2020 -selvityksessä ekologisen jälleenrakentamisen kiireen keskeiseksi tulevaisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi. Seuraavat kymmenen vuotta ovat ratkaisevia sen suhteen, miten ekologiseen kestävyyskriisiin eli ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien ylikulutukseen ja jäte-
ongelmaan pystytään vastaamaan.
Kestävä liiketoiminta edellyttää myös muiden vastuullisuusalueiden huomioimista; yritysten tulee panostaa vastuulliseen toimintaan suhteessa työntekijöihinsä, hankintaketjuihinsa, ohjeistukseensa ja johtamiseensa. Vastuullisuuden tulee aidosti näkyä ja vaikuttaa yritysten tapaan toimia.
Energiamaailmassa vastuullisuus liitetään useimmiten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja energian tuotantotapoihin. Saimmekin Suomessa hyviä uutisia, kun Energiateollisuus tammikuun alussa julkaisi vuotta 2019 koskevan tilaston sähköntuotantotavoista, jossa kivihiilen osuus on enää seitsemän prosenttia. Erinomainen uutinen yhteiskunnan sähköistyessä!
Yleisessä keskustelussa unohtuu usein, että puhtaasti tuotettu sähkö tulee myös pystyä siirtämään sähkön kuluttajille toimitusvarmuuden vaarantumatta. Tässä tehtävässä Fingridillä on merkittävä rooli. Mielestäni Fingridin suurin vastuullisuuslupaus tälle vuosikymmenelle kiteytyykin perustehtäväämme: Fingridin tehtävänä on turvata yhteiskunnassamme varma sähkö kaikissa tilanteissa sekä edistää hiilidioksidipäästöttömään sähkön tuotantoon perustuvaa sähköjärjestelmää.
Fingridin liiketoimintamalli ja strategiset toimenpiteet ovat rakentuneet tämän tehtävän hoitamiseksi. Tämä tehtävä tulee myös hoitaa kustannustehokkaasti. Kantaverkkosiirtoa koskevan hinnoittelun tulee säilyä kohtuullisena sähkön kuluttajalle ja suomalaiselle teollisuudelle.
Tämän perustehtävämme toteutumista pidetään usein jollain tapaa itsestäänselvyytenä. Uusi sähkötuotanto pitää liittää kantaverkkoon ja jollei sen kapasiteetti riitä, sitä tulee rakentaa lisää. Ehkäpä tämä aiemmin olikin helpompaa – ainakin uuden sähkön tuotantomäärä ja tarvittava siirtokapasiteetti oli ennustettavampaa. Uusiutuvan sähköntuotannon, etenkin tuulivoiman, määrän kasvu on kuitenkin huimaa ja asettaa Fingridillekin haasteita rakentaa tarvittava määrä kapasiteettia toivotussa aikataulussa. Esimerkkejä siitä, ettei kaikkea uusiutuvaa tuotantoa kyetä liittämään kantaverkkoon nähdään jo Saksassa ja Norjassakin.
Paitsi kapasiteetin rakentamiseen, uusiutuvan tuotannon kasvu Suomessa ja naapurimaissa vaikuttaa myös siihen, miten pystymme huolehtimaan sähkön toimitusvarmuudesta ja sähköjärjestelmän tasapainosta. Niiden turvaamiseksi Fingridin tulee myös uudistaa sähkömarkkinoita, ei vain Suomessa, vaan pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla: tarvitsemme uusia mekanismeja, joilla saamme joustoa tilanteissa, joissa on joko pulaa sähkön tuotannosta tai sähkön kysyntä on vähäisempää.
Näillä uudistuksilla pyrimme varmistamaan häiriöttömän sähkönsiirron kantaverkossa myös tulevaisuudessa.
Tämän vastuullislupauksemme täyttymiseksi teemme jatkuvasti töitä Fingridissä, ihan jokainen.
Marina Louhija toimii Fingridin lakiasiainjohtajana.
