Fingridin vastuulla on Suomen sähköntuotannon ja -kulutuksen välisen hetkellisen tehotasapainon ylläpito eli tasehallinta sekä häiriötilanteiden nopea selvittäminen. Häiriötilanteita varten Fingridillä on säätösähkömarkkinoiden lisäksi käytössään omien ja vuokralaitosten tuottamaa nopeaa häiriöreserviä 1 300 megawatin verran. Energiaviraston vastuuttamana Fingridin on pystyttävä varautumaan 36 tunnin häiriöön.
– Häiriötilanteita sähköverkossa aiheuttavat muun muassa siirtoyhteyksien viat sekä voimalaitosten irtoamiset verkosta. Nopea häiriöreservi on mitoitettu niin, että sillä pystytään kattamaan voimajärjestelmän sen hetken suurimman voimalaitosyksikön tai suurimman siirtoyhteyden mahdollisen vikaantumisen aiheuttama tehovaje, sanoo Fingridin voimalaitospäällikkö Sampsa Holmberg.
Testaus ja koekäyttö kuuden viikon välein
Varavoimalaitoksilta vaaditaan 90 prosentin käynnistymisvarmuutta. Valmiutta pidetään yllä niin, että jokainen yksikkö testataan ja koekäytetään kuuden viikon välein. Fingridin omistamia voimalaitosyksiköitä on 23.
Vuosittain koekäynnistyksissä kuluu noin 1 000 kuutiota öljyä, mikä budjetoidaan ylläpitokustannuksiin. Vuokralaitosten koekäytöistä ja kustannuksista huolehtivat niiden omistajat.
– Fingridin voimalaitosten ylläpito on nyt kilpailutuksen jälkeen yhden ulkopuolisen toimijan hallinnassa palvelusopimuksella. Kaikkiaan testaukset, kunnossapidot ja huollot edellyttävät noin 15 henkilön työpanosta.
Laitosvastuullisia henkilöitä on yhdeksän ja heillä on varahenkilöt. Lisäksi tarvitaan muutama työnjohtaja sekä taustalle eri alojen asiantuntijoita, sanoo Holmberg.
Vuoden 2019 aikana varavoimaa on pitänyt käynnistää kerran, eli tarve on ollut vähäinen. Muun ajan laitokset seisovat ja ovat niin sanotusti ”napin takana”. Varavoima käynnistyy kymmenessä minuutissa niin, että käyttöön saadaan 900 megawattia, ja vartin kuluessa vielä lisää. Varavoiman tarve vaihtelee vuosittain paljon.
Häiriötilanteissa tarvitaan useimmiten yhtä tai muutamaa varavoimayksikköä, jotka ovat käynnissä muutaman tunnin kerrallaan. Fingridin yksiköiden käyttö määräytyy sen mukaan, mikä on asiakkaalle edullisinta.
– Häiriötilanteessa ensin käytetään säätösähkömarkkinoiden kapasiteetti ennen varavoimaa. Toiminta on markkinaehtoista, toteaa Holmberg.
Tulevaisuuden varavoima on akuissa?
On todennäköistä, että uusia voimalaitoksia ei rakenneta, kun nykyiset jossain vaiheessa tulevat tiensä päähän. Pohdintaa käydään siitä, millä tavoin häiriötilanteisiin jatkossa varaudutaan.
– Akkuteknologiasta saataneen osittaisia ratkaisuja jollain aikavälillä. Akkuihin säilötty varavirta voisi esimerkiksi toimia nopeutta vaativissa häiriötilanteissa. Sen sijaan 36 tunnin häiriöön varautuminen niiden avulla ei onnistu, arvioi Holmberg.
Suomen ulkopuolella varavoimajärjestelmiksi on ideoitu erilaisia hybridivoimaloita, kuten kaasuvoimalan ja akuston yhdistelmää. Sähköjärjestelmän murros vauhdittaa keskustelua.
