Vanhan sanonnan mukaan isännän pelkona on, että puut loppuvat metsästä ja emännän huolena, että ruoka loppuu talosta. Tänä päivänä uhkakuvat ovat huomattavasti moninaistuneet. Sähköstä on tullut välttämättömyys lähes kaikelle toiminnalle. Jos sähköt katkeavat, koko yhteiskunta lamaantuu nopeasti. Juna- ja metroliikenne pysähtyy, kännykät eivät toimi, vedentulo lakkaa, kaupat sulkevat ovensa, huoltoasemilta ei saa polttoainetta.
Suomessa sattuu silloin tällöin pitkiä paikallisia sähkökatkoja lähinnä myrskyjen seurauksena. Näissä katkoissa kuitenkin yhteiskunnan infrastruktuuri on toiminut valtaosin hyvin. Me emme ole nähneet pitkiä laajasti yhteiskuntaa lamaannuttavia sähkökatkoja. Toivottavasti emme näekään, vaikkakin maailmalla niitä tapahtuu. Argentiina pimeni teknisten vikojen vuoksi päiväksi viime kesäkuussa jättäen 50 miljoonaa kuluttajaa ilman sähköä. Britannian sähköjärjestelmän voimalaitosvikojen jälkeisen tilanteen pelasti elokuun alussa automaattinen yli miljoonan kuluttajan irtikytkentä.
Fingridissä varautuminen kantaverkon häiriöihin perustuu riskienhallintaan ja jatkuvuudenhallintaan. Systemaattisen riskienhallinnan avulla tunnistamme heikkouksia ja teemme tarvittavia parannustoimenpiteitä. Jatkuvuudenhallinnassa lähdemme siitä, että vakava uhkakuva toteutuu ja suunnittelemme, miten siitä selvitään. Toiminta valittujen uhkakuvien varalta dokumentoidaan ohjeiksi, mutta ennen kaikkea toimintaa on harjoiteltava. Vain harjoittelemalla löydämme ongelmakohtia ja luomme hyvää valmiutta. Tämänhän ovat armeijat toki tienneet jo vuosisatoja.
Fingrid pyrkii koko ajan pienentämään laajan sähkökatkon riskiä sekä parantamaan kykyä palauttaa sähköt mahdollisimman nopeasti. Tärkeitä tähän liittyviä kehityshankkeita ovat suurhäiriön palautusmenetelmien monipuolistaminen sekä kyky toimia ja viestiä ilman sähköä 24 tuntia. Nämä hankkeet etenevät yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Viestiminen pitkässä sähkökatkossa on erityisen haastava ongelma ratkaistavaksi. Energia-alan mahdollisuus käyttää viranomaisten luotettavia viesti- ja tilannekuvajärjestelmiä on kustannustehokas ratkaisu.
Voimatalouspooli on energia-alan varautumista edistävä viranomaisten ja energiayhtiöiden vapaaehtoinen yhteistyöfoorumi. Pooli järjestää koulutustilaisuuksia ja harjoituksia. Fingrid vastaa poolitoimistosta Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tällä hetkellä pooli järjestää alueellisten Jäätyvä-harjoitusten sarjaa. Näissä harjoituksissa testataan kuntien, energiayhtiöiden ja muiden toimijoiden kykyä selviytyä kuvitteellisesta kahden viikon paikallisesta sähkökatkosta. Osallistuminen on ollut aktiivista ja palaute hyvää. Moni on kertonut merkittävän hyödyn tulleen jo ennen harjoitusta, kun valmistautuessa on mietitty asioita ja tehty parannuksia.
Mihin sitten olisi varauduttava? Perinteisten teknisten vikojen ja myrskyjen lisäksi entistä vahvemmin nousevat esiin kyberriskit. Sähköjärjestelmän ylläpito on täysin riippuvainen tietojärjestelmistä ja tietoliikenteestä. Vakava tunkeutuminen käytönvalvontajärjestelmiin voisi aiheuttaa merkittävää haittaa. On tärkeää, että IT-ammattilaiset ovat osaamisessa hakkereita edellä.
Kirjailija Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija on määritellyt varautumisen seuraavasti: ”Varautuminen on kaukoviisautta. On sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tässä on kuitenkin kaksi pahaa vikaa. Asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää”. Tähän ei ole paljon lisättävää.
Reima Päivinen
Johtaja, käyttötoiminta, Fingrid
