Sinä talvisena ja tuulisena päivänä Pohjois-Suomen sähköverkkoon oli suunniteltu siirtokeskeytys. Se ei ole mitenkään harvinaista, sillä sähköverkon rakentamisesta tai kunnossapidosta johtuvia siirtokeskeytyksiä tehdään tämän tästä, vuosittain noin tuhat. Siirtokeskeytykset suunnitellaan hyvissä ajoin sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi.
Siirtokeskeytykset suunnitellaan hyvissä ajoin sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi.
Sillä kertaa tuotannon ohjaaminen oli tavanomaista haastavampaa ja resurssit alkoivat vähetä. Vika olisi voinut aiheuttaa verkon joutumisen epästabiiliin tilaan, jolloin verkko olisi alkanut heilua. Heilunta olisi pahimmillaan voinut aiheuttaa verkon romahtamisen.
Tilanteen hallinta oli käymässä yhä vaikeammaksi, ja käytettävät menetelmät alkoivat käydä vähiin. Siksi kantaverkkokeskuksesta oltiin yhteydessä Fingridin varallaolijaan. Sillä kerralla vuorossa oli Roger Gustavsson.
Hänen johdollaan pohdittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja käyttövarmuuden turvaamiseksi niin, ettei kukaan jäisi Pohjois-Suomessa ilman sähköä. Siirtokeskeytyksen rajoittama alueellinen ylijäämä kasvoi niin suureksi, että tuotantoa jouduttiin säätämään reilusti alas.
Fingridillä on tarkat laskelmat siitä, kuinka suuri siirto sallitaan. Mikäli mitattu siirto ylittää tietyn määrän, käyttövarmuus ei ole enää taattu ja verkko saattaa jopa kaatua.
Gustavsson otti tehtäväkseen selvittää, poikkeavatko etukäteen oletusarvoilla lasketut siirtorajat meneillään olleessa tapauksessa.
Ratkaisu löytyy
Gustavsson sai käyttövarmuuslaskijat kiinni, ja laskennat tehtiin uudelleen senhetkisen käyttötilanteen pohjalta.
”Siirtokapasiteettia saatiin lisää, mikä helpotti tilannetta hiukan. Säätötarpeet kuitenkin jatkuivat, ja asiaa käsiteltiin vielä seuraavina päivinä usean asiantuntijan voimin. Lopulta verkko päätettiin jakaa, jolloin hankalasta käyttötilanteesta lopulta päästiin eroon”, Gustavsson kertoo.
Tämä on haastavin tilanne, johon hän on toistaiseksi Fingridin varallaolijana joutunut.
Gustavssonin varallaolijan vuorot alkoivat viime syksynä, kun hän aloitti pestin tasehallinnan valvomopäällikkönä. Asiat olivat jo kuitenkin läpeensä tuttuja, sillä hän on työskennellyt Fingridissä vuodesta 2006 lähtien.
Varallaolija tekee normaalisti omaa työtään, mutta työskentelee verkkohäiriötilanteissa kantaverkkokeskuksen tukena.
Tärkeimmät työkalut ovat tietokone, puhelin ja kuuntelu: varallaolija organisoi toiminnan ja tukee keskusta päätöksenteossa. Tarvittaessa hän menee paikalle kantaverkkokeskukseen ja pystyttää tukiorganisaation.
”Operaattorit tekevät reservihankinnan. Varallaolija voi tarjota lisävaltuuksia hankintaan, jos operaattorin hankintavaltuudet eivät riitä”, Gustavsson täsmentää.
Varallaolija vastaa myös viestinnästä kirjoittamalla uutisen Fingridin kotisivuille. Jos kyseessä on laajempi ongelma, asian viestimisessä käännytään Fingridin viestintäyksikön puoleen.
Vuodenajat vaikuttavat tehtäviin
Poikkeamia voivat aiheuttaa esimerkiksi vikatilanteet tuotantolaitoksissa. Varallaolijaan otetaan yhteyttä usein tehon riittävyyteen liittyvissä asioissa tai jos jokin merkittävä tuotantolaitos tai siirtoyhteys vikaantuu.
Varallaolijaan otetaan yhteyttä usein tehon riittävyyteen liittyvissä asioissa sekä merkittävän tuotantolaitoksen tai siirtoyhteyden vikaantuessa.
Talvella tärkeätä on pitää verkko yhtenäisenä. Talvisin yhteydenotto saattaa liittyä esimerkiksi siirtoyhteyden vikaantumisiin tai sääilmiöihin, jotka voivat vaikuttaa siirtoverkkoon tai tuotantolaitoksiin.
Haastavia tilanteita koettiin etenkin vuoden 2024 tammikuun ensimmäisellä viikolla, kun paukkupakkasten vuoksi sähkön kulutuksen tarve oli suuri.
Kevät, kesä ja syksy ovat siirtokeskeytysten aikaa, jolloin siirtoverkkoa huolletaan ja uusitaan. Tällöin haasteeksi voivat tulla siirtojen hallinta ja ukkosten aiheuttamat vikatilanteet. Myös pitkät kuumat jaksot voivat olla syynä laitteiden ylikuumenemiseen.
Viikko kerrallaan vuorokauden ympäri
Fingridissä on kahdeksan varallaolijaa, joille vuoro napsahtaa joka kahdeksas viikko. Vuoro kestää viikon maanantaista maanantaihin kaikkina vuorokauden aikoina.
Varallaolovuorolla tehdään omia töitä, mutta oleellista on pysyä koko ajan puhelimen tavoitettavissa ja korkeintaan tunnin matkan päässä kantaverkkokeskuksesta häiriötilanteiden varalta.
Myös vapaa-ajalla pitää olla saatavilla ja valmiina tukemaan kantaverkkokeskusta. Tällöin ei esimerkiksi voi kuskata lapsia harrastuksiin. Muutoin varallaolo ei ole aiheuttanut Gustavssonin arkielämään muutoksia.
”Viikonloppuina ei varallaoloviikkoisin voi lähteä reissuihin, mutta olemme muutoinkin paljon kotosalla lasten harrastusten vuoksi.”
Keskimäärin hälytyksiä tulee kerran yhden viikon aikana. Gustavssonia ne eivät ole merkittävästi työllistäneet – ainakaan toistaiseksi:
”Tiedän, että toisinaan tilanteet voivat olla hyvinkin työllistäviä. Kohdalleni ei tällaista ole osunut, eikä toivottavasti osukaan.”
