Kuluneen vuoden aikana Euroopan energiamarkkinat ovat ajautuneet uuteen todellisuuteen Venäjän häikäilemättömän toiminnan seurauksena: venäläisen maakaasun toimitus on kokonaan loppunut useisiin jäsenvaltioihin ja muidenkin toimituksia on leikattu. Maakaasun ja sähkön hinta on noussut voimakkaasti kaikkialla EU:ssa. Ensi talven futuurituotteiden hintataso on jo rikkonut kaikki aiemmat ennätykset ja talvesta on tulossa todellinen testi energian riittävyyden suhteen.
Teollisuuden ja kansalaisten energialasku uhkaa kohota ennennäkemättömän korkeaksi, mikä tulee koettelemaan EU:n energiamarkkinarakenteita ja yhteistä halua tukea urheasti taistelevaa Ukrainaa.
Eurooppa tarvitsee nopeasti uusia, luovia ja radikaalejakin keinoja selvitä tulevasta talvesta.
Eurooppa tarvitsee nopeasti uusia, luovia ja radikaalejakin keinoja selvitä tulevasta talvesta; vaihtoehtoisia energialähteitä kuten LNG:tä, eli nesteytettyä maakaasua, tarkoituksenmukaisia tukitoimenpiteitä ja ennen kaikkea merkittäviä energiansäästöratkaisuja.
Myös Suomessa tuleva talvi näyttäytyy haastavana niin kaasun kuin sähkönkin osalta. Leuto, sateinen ja tuulinen talvi pohjolassa säästäisi monelta harmilta.
Sähkön riittävyydelle Olkiluodon kolmannen yksikön käyttöönotto on keskeinen tekijä. Lisäksi maakaasun saatavuutta varmistavan LNG-terminaalilaivan satamaratkaisut tarvitaan ennen lämmityskautta.
Vaikka Suomessa sähköä riittäisikin, eurooppalaisella yhteismarkkinalla vaikeudet naapurimaissa voivat heittää pärskeitä Suomeen. Saksan valtavat energiahaasteet ja hintataso heijastuvat Etelä-Ruotsiin ja edelleen Suomeen.
Suomi – puhtaan sähkön suurmaa
Tuleva talvi ja lähivuodet ilman venäläistä energiaa ovat vaikeita, silti Suomen pidemmän aikavälin näkymä on toiveita herättävä.
Mahdollisuutemme lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ovat ennennäkemättömät. Uutta tuulivoimaa rakennetaan vauhdilla ja tuulivoimakapasiteettimme on ylittämässä 10 000 megawatin rajapyykin jo vuoden 2025 aikana. Potentiaalista kertoo Fingridin saamien uusiutuvan energian liittymiskyselyiden yhteissumma, joka on ylittänyt 180 000 megawattia.
Viimeisen vuoden aikana kiinnostus aurinkovoiman rakentamiseen on kohonnut, ja tällä hetkellä uusien aurinkovoimaa koskevien liittymiskyselyiden määrä kipuaa liki eksponentiaalista kasvukäyrää.
Yleinen hintatason nousu nostaa myös uusiutuvan energian investointikustannuksia, mutta toisaalta kilpailukyky suhteessa voimakkaasti kallistuneisiin ja riskipitoisiin fossiilisiin polttoaineisiin säilyy hyvänä. Suomeen rakennettava maatuulivoima onkin eräs koko Euroopan edullisimpia ja nopeimpia tapoja lisätä energiantuotantoa.
Suomen etuna uusiutuvan energian lisäämisessä on laaja ja harvaan asuttu maa, vahva kantaverkko, vakaa investointiympäristö sekä mahdollisuus rakentaa tehokkaita suuren kokoluokan tuulivoimaloita. Suomessa pystytään myös viemään vaativia infraratkaisuja tehokkaasti läpi ilman byrokratiamyllyn loputonta jauhantaa.
Hiilineutraali yhteiskunta kasvattaa Suomen sähkön tarvetta noin 40–50 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana. Mikäli onnistumme olemaan houkutteleva investointiympäristö puhtaaseen sähköön perustuvalle uudelle teollisuudelle, kuten datakeskuksille ja vedyntuotannolle, sähkön kulutuksen kaksinkertaistuminen 2030-luvun aikana ei ole poissuljettua.
Lisääntyvä uusiutuva energiantuotanto antaa Suomelle mahdollisuudet olla kokoaan suurempi sähkönviejämaa.
Lisääntyvä uusiutuva energiantuotanto antaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet kattaa omat energiatarpeet, mutta olla sähköntuotannon rinnalla kokoaan suurempi sähkönviejämaa, kun etsitään EU:lle fossiilisen energian korvaajaa.
Valtiovallan on tärkeää huolehtia tämän positiivisen kierteen jatkumisesta, esimerkiksi uusiutuvan energian ja sähköverkkojen luvitusta sujuvoittamalla. Myös tuulivoimarakentamisen mahdollistaminen koko maassa olisi sekä paikallisen kuntatalouden että kaikkien suomalaisten sähkönkäyttäjien edun mukaista.
Mikko Heikkilä on Fingrid Oyj:n strategisen verkkosuunnittelun päällikkö.
