Fingridissä on usean vuoden ajan laskettu ja raportoitu kasvihuonekaasupäästöjä, joita oma toiminta aiheuttaa. Viime vuoden aikana kehitettiin laskentamenetelmä, jossa otetaan ensimmäistä kertaa kattavasti huomioon myös arvoketjun päästöt.
Arvoketjun päästöillä tarkoitetaan epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät Fingridin alihankkijoiden ja urakoitsijoiden toimista, kuten kantaverkon investoinneista, verkon kunnossapidosta, jätehuollosta ja ostopalveluista.
”Laajennetun laskennan tarkoituksena on vastata sääntelyn vaatimuksiin, mutta saada myös lisää tietoa siitä, mistä merkittävimmät päästömme muodostuvat”, kertoo erikoisasiantuntija Elina Merta Fingridistä.
Yhteistyöllä pienempiin päästöihin
Laskelman tulokset viime vuodelta vahvistivat ennakkokäsityksen, jonka mukaan verkkoinvestoinnit ovat merkittävä päästöjen lähde.
”Tulosten perusteella jatkossa pystytään entistä paremmin suunnittelemaan ja suuntaamaan vaikuttavia päästövähennystoimia. Keskeistä on yhteistyö kumppaneidemme kanssa”, Merta toteaa.
Suuri vaikutus päästöjen vähentämiseen on mahdollista saada materiaalipuolelta, erityisesti vähäpäästöisen alumiinin tai teräksen käytöllä. Viime vuonna Fingrid lähti mukaan WWF:n Ready for Green Steel -kampanjaan. Ajatuksena on, että kampanjaan sitoutuneet yritykset osoittavat halukkuutensa vihreän teräksen hankkimiseen ja rohkaisevat sitoutumisellaan teräksentuottajia muutokseen.
Ensi vuodesta alkaen uuden laskentamallin avulla voidaan arvioida aiempaa paremmin päästöjen kehityssuuntia ja tavoitteellisen ilmastotyön vaikutusta niihin.
”Päästöissä saattaa vuosittain olla jyrkkääkin vaihtelua sen mukaan, kuinka paljon hankkeita on minäkin vuonna tehty. Isot hankkeet, joita tehdään kantaverkon kehittämiseksi mahdollistamaan vihreää siirtymää, aiheuttavat väistämättä päästöjä”, Merta sanoo.
Kokonaisuutta ajatellen Fingrid mahdollistaa verkkoon liitettävää puhdasta sähköntuotantoa, ja sillä on yhteiskunnan kannalta merkittävä myönteinen ilmastovaikutus.
