Fingridin kantaverkkokeskuksessa valvotaan ja ohjataan Suomen pääsiirtoverkkoa sekä huolehditaan sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainosta joka hetki.
Tällä hetkellä on meneillään energiajärjestelmän murros, jossa siirrytään voimakkaasti kohti uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käyttöä. Murroksen seurauksena energiantuotanto hajautuu ympäri maata ja vaihtelee sään mukaan.
Fingrid osallistuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillintään rakentaessaan tätä puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää. Samalla kantaverkkokeskuksen toiminta muuttuu huomattavasti, ja se tarvitsee tuekseen entistä vahvempaa ICT-osaamista.
Vuoden vaihteessa aloittavan ICT-valvomon tehtävänä onkin seurata kantaverkkoyhtiön ja muiden sähköjärjestelmään kuuluvien toimijoiden tiedonsiirtoa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.
ICT-valvomon päätehtäviin kuuluvat kriittisten liiketoimintaprosessien vaatimien tietojärjestelmien, tiedonvaihtopalveluiden sekä tietoliikenteen tilannekuvan ylläpito, häiriöiden ennakointi sekä korjaustoimien käynnistäminen ja koordinointi.
Se koordinoi jatkossa myös tietojärjestelmiin etukäteen suunniteltuja muutoksia, jotta nämä eivät aiheuta turhia häiriöilmoituksia tai häiriöitä.
”ICT-puolella häiriöt ovat yleensä seurausta jostain tietojärjestelmässä tai laitteessa tehdystä muutoksesta. Jatkuvalla ICT-järjestelmien seurannalla pystymme minimoimaan häiriöt”, kertoo Teemu Salo, perustettavan ICT-valvomon esihenkilö.
Epänormaali toiminta havaitaan heti
ICT-valvomossa halutaan myös olla askeleen edellä ongelmia eli tunnistaa häiriöt tietojärjestelmissä ja niiden välisissä yhteyksissä jo ennen, kuin ne pääsevät vaikuttamaan Fingridin tai sen sidosryhmien liiketoimintaan.
Tulevaisuudessa valvonnan painopiste tiedonsiirrossa laajenee myös datan laatuun, eikä vain siihen, liikkuuko data eri osapuolten välillä.
”Jos esimerkiksi ilman lämpötilan tai tuulivoiman mittaus näyttää nollaa, meidän tulee ymmärtää, onko mittaus todellisuudessa nolla vai onko kyseessä häiriön aiheuttama virheellinen data”, Salo selittää.
Jatkuvalla valvonnalla pystytään myös hahmottamaan tilannekuvaa ennakoivasti, koska epänormaali toiminta voidaan havaita viipymättä.
Tähän mennessä ICT-valvomon tehtäviä ovat hoitaneet Fingridin kantaverkkokeskus ja oman toimen ohella toiminut tietojärjestelmävarallaolija palvelutoimittajien tuella.
Fingrid käyttää myös ICT-valvomon perustamisen jälkeen useita palvelutoimittajia teknologioiden ja järjestelmien ylläpitoon sekä kehittämiseen. Monitoimittajaympäristö asettaa kuitenkin omat haasteensa häiriötilanteessa, sillä on kyettävä havaitsemaan, mistä kohtaa prosessi on poikki ja kenen palvelutoimittajan vastuualueilla vika on.
Fingridin toimintaympäristö on aiempaa laajempi sekä monimutkaisempi ja häiriöiden vaikutukset merkittävämpiä kuin aiemmin.
”Ei riitä, että Fingridin asiantuntija hoitaa sivutoimisesti varallaolijana häiriötilanteita, vaan tarvitsemme päätoimisen henkilön valvomaan ympäri vuorokauden, että kaikki sujuu ongelmitta. Häiriön sattuessa valvoja koordinoi korjaustoimet eri palvelutoimittajien välillä. Jatkossa myös riskikohdat kyetään huomaamaan paremmin”, Salo perustelee.
Varttitase tiivistää tahtia ja lisää valvonnan tarvetta
Suomi ja koko Eurooppa on siirtymässä kohti reaaliaikaisempia sähkömarkkinoita ja lyhyempään taseselvitysjaksoon, varttitaseeseen, joka lisää valvontatarvetta.
”Tahti tiivistyy, eikä enää ei ole aikaa ratkoa häiriöiden tauostoja yhtä kauan kuin aiemmin. Meillä on oltava entistä vahvempi oma tilannekuva ja data sähkön tuotannosta, jotta kantaverkkokeskuksen operaattorit pystyvät toimimaan muuttuvissa tilanteissa ja häiriöiltä vältytään tai niitä pystytään ennakoimaan”, Salo kertoo.
Tuuli- ja aurinkosähköä tuotetaan hajautetusti ympäri Suomen, mikä lisää datan määrää ja työllistää kantaverkkokeskusta sekä ICT-valvomoa.
”Sähköä tuotetaan yhä puhtaammin menetelmin, mutta sitä myös siirretään pitkiä matkoja. Tämä tarkoittaa, että kaikki tapahtuu tässä hetkessä ja tietotekniset ongelmat pitää pystyä selvittämään samassa tahdissa. On reagoitava nopeasti”, Salo huomauttaa.
Fingridissä on digitalisoitu prosesseja niin, että kaikki tieto liikkuu automaattisesti järjestelmien välillä. Onnistuneesta digiloikasta seuraa myös se, että ICT-valvonnan on oltava korkealla tasolla.
Tarjolla näköalapaikka yhteiskunnallisesti merkittävässä yhtiössä
Uuteen ICT-valvomoon ryhdytään rekrytoimaan työntekijöitä elokuun alussa. Hakijoilta vaaditaan toki ICT-osaamista mutta myös halua tehdä vuorotyötä, sillä valvomo ei lepää koskaan.
”Tarjolla on uusi täysipäiväinen vuorotyö, johon sisältyy paljon mielenkiintoista ja vastuullista tekemistä näköalapaikalla. Kiinnostavuutta lisää Fingridin toimiminen energiajärjestelmän keskiössä ja vastuu merkittävästä osasta sähkönsiirtoa Suomessa”, Salo kertoo.
ICT-valvoja työskentelee Fingridin operatiivisen toiminnan ytimessä ikään kuin tulkkina tietojärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien sekä liiketoimintaprosessien välillä. Valvomossa näkee konkreettisesti, miten tietoliikenneyhteydet ja tietojärjestelmät palvelevat jokaisen suomalaisen arkea.
”Jos valvomoon tulee tieto esimerkiksi häiriöstä kantaverkkolaskutuksessa, ICT-valvojan pitää pystyä hahmottamaan, minkä järjestelmien ja minkä teknologioiden päällä laskutus toimii sekä paikantamaan häiriön aiheuttaja.”
ICT-valvomossa on pystyttävä pitämään pää kylmänä, sillä häiriöt voivat olla isoja sekä merkittäviä ja siitä huolimatta on kyettävä analyyttisesti paikallistamaan ongelmatilanteen syy. ICT-valvojan tärkeitä ominaisuuksia ovat tilannetaju, ongelmanratkontakyky ja loogiseen päättelyn taito.
”ICT:n näytöltä voi nähdä, että jotkin liiketoiminta-alueen palvelimet menivät alas, mutta ei välttämättä tiedetä suoraan, mihin liiketoiminnan alueeseen se vaikuttaa. Toisaalta häiriöstä saatetaan ilmoittaa valvomoon, mutta syytä siihen ei vielä tiedetä. Tällaisia asioita on selvitettävä, eikä aikaa välttämättä ole paljon.”
