Suomen kantaverkon siirtovarmuus on lähes 100 prosenttia, mutta liityntätavasta riippuen tässä esiintyy vaihtelua. Heikoimmillaan käyttövarmuus on liityttäessä pitkään kantaverkon voimajohtoon haarajohtoliitynnällä. Tällöin runkojohdon ja siihen liittyneiden johtojen viat ja huoltokeskeytykset aiheuttavat katkoja asiakkaan liityntään.
Fingrid on kartoittanut ne kantaverkon voimajohdot, joilla syntyy eniten keskeytyshaittoja sähkön käyttäjille. Tällaisia pitkiä johto-osuuksia on esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella, jossa myös asiakkaiden liityntäjohdot ovat pitkiä.
– Kutsuimme asiakkaat ja urakoitsijat mukaan miettimään kustannustehokasta ratkaisua, jotta voisimme vähentää keskeytyksistä aiheutuvia haittoja. Yhteisen mietinnän jälkeen ratkaisumalliksi valikoitui liityntäasemien rakentaminen. Niitä lähdetään nyt yhdessä toteuttamaan, sanoo Fingridin asiakaspäällikkö Antero Reilander.
Odotusarvona laadukas sähkö
Outokummun Energian sähköverkkoon on liittynyt paljon teollisuusyrityksiä, varsinkin metalliteollisuutta. Toimitusjohtaja Juha Sotikov nostaa esiin erityisesti sähkön laatua koskevat asiakkaiden vaatimukset.
Hänen esimerkkinään on Fingridin kantaverkon yli 140 kilometrin mittainen 110 kilovoltin johto välillä Kontiolahti–Alapitkä, jossa on ollut jonkin verran häiriöitä. Toisaalta, heidän omassa 15 kilometrin haarajohdossaan ei esiinny juurikaan vikoja.
– Tyypillisessä itäsuomalaisessa maastossa kulkeva johto on vaikuttanut vikaherkältä ja häiriöitä on ilmennyt varsinkin ukkosen aiheuttamina. Lyhyitä jälleenkytkentäkeskeytyksiä on ilmennyt jopa enemmän kuin omassa keskijänniteverkossamme.
Verkon kehityspäällikkö Jukka Ahonen PKS Sähkönsiirrosta on havainnut saman johtovälin ongelmat, sillä ne näkyvät myös PKS Sähkönsiirron asiakkailla. Häiriöiden vähentämiseen tähtäävä kehitystyö on koettu tärkeäksi.
– Asiakkaidemme hyvä sähkön laatu on meille tärkeä menestystekijä. On hyvä, että Fingrid on ollut aloitteellinen käyttövarmuuden parantamisessa, Ahonen sanoo.
Pitkät johtovälit jakautuvat osiin
Sotikov ja Ahonen ovat tyytyväisiä siihen, että ongelmaa ratkaistaan yhdessä tuumin. Outokummun Energialla on neljä sähköasemaa, ja sähkö niille tulee kahdesta eri suunnasta. Kaksi asemaa on liittynyt Kontiolahti–Alapitkä -johtoon ja kaksi Kontiolahti–Varkaus -johtoon.
PKS Sähkönsiirto on kaksikosta suurempi sähköverkkoyhtiö, ja sillä on yhteensä 35 sähköasemaa. Seitsemän niistä on liittynyt edellä mainittuihin kahteen kantaverkkojohtoon. Ahosen mukaan asemien vaikutusalueella on noin 17 000 asiakasta, joita johdoilla ilmenevät häiriöt koskettavat.
Fingrid, PKS Sähkönsiirto ja Outokummun Energia ovat sopineet, että Fingrid rakentaa kummallekin kantaverkon johto-osuudelle liityntäaseman. Niiden on määrä valmistua vuonna 2022. Sotikov odottaa uusien asemien parantavan sähkön laatua ja toimitusvarmuutta oleellisesti.
– Oikeaan paikkaan sijoitettu liityntäasema jakaa pitkän johtovälin kahteen lyhyempään osaan. Yksittäinen kantaverkon häiriö ei näy mitenkään johdonvarsiaseman liittyjälle. Laajemmissa häiriötilanteissa on olemassa varasyöttömahdollisuus toisesta kantaverkon liittymispisteestä.
Reilander kertoo, että liityntäasema on kevyempi malli varsinaisesta kantaverkon sähköasemasta.
– Kyseessä on käyttövarma, mutta pelkistetty kytkinlaitos, jossa ei ole laajennusvaraa. Liityntäaseman kustannukset ovat noin 50 prosenttia normaaliin sähköasemaan verrattuna.
Vähemmän häiriöitä, lisää liityntäkohtia
Kaikki kolme osapuolta osallistuvat kahden liityntäaseman kustannuksiin. Ahonen kertoo, että he empivät jonkin verran osallistumistaan. Myönteiseen päätökseen johti laajempien hyötyjen näkeminen, häiriövaikutusten taklaamisen lisäksi.
– Meidän on jatkossa mahdollisuus käyttää omaa sähköverkkoamme fiksummin. Voimme lisätä tehokapasiteettia ja sähköverkon käyttövarmuutta sähköasemien oikealla sijoittelulla.
Sotikov on Ahosen kanssa samoilla linjoilla. Investointi palvelee pitkällä tähtäimellä perusinfran rakennetta.
– Tämä on kaikille osapuolille tärkeä hanke, ja tähtäämme yhteistyössä samaan maaliin.
Reilander muistuttaa, että häiriökeskeytysten lisäksi tapahtuu suunniteltuja huoltokatkoksia. Liityntäasemat pienentävät myös niiden vaikutusaluetta. Eikä pidä unohtaa uusiutuvan sähköntuotannon roolia.
– Asemiin on mahdollisuus liittää uusia sähköntuotantolaitoksia, tulevaisuudessa esimerkiksi tuulivoimaloita.
Toimenpiteitä usealla rintamalla
Vuonna 2019 Fingridin kantaverkossa ilmenneistä häiriöistä aiheutui keskimäärin 4,3 minuutin sähkötön aika liittymispisteisiin. Häiriöitä oli 227 kappaletta ja niistä aiheutui asiakkaille keskimäärin 0,18 yli 30 sekuntia kestänyttä keskeytystä liittymispistettä kohden.
Edellä mainitut luvut eivät sisällä pikajälleenkytkentöjä, joiden vaikutuksien lieventämiseen Fingrid Reilanderin mukaan myös keskittyy. Vaikka kantaverkon käyttövarmuus on Suomessa Euroopan varmimpia, niin vielä löytyy kehitettävää.
– Kriittiselle teollisuudelle sähköverkon viat aiheuttavat haitallisia jännitekuoppia. Tavoitteemme on pienentää jännitekuoppia relesuojausta parantamalla.
Yksi kehityskohde liittyy myös siirtojohtojen vianpaikannuksen kehittämiseen. Tavoitteena on paikantaa viat pylvään tarkkuudella. Tähän liittyy tiettyjen vikojen, kuten ukkosjohtimen jääkuorman ennakointi.
– Varustamme kantaverkon voimajohdot kulkuaaltovian paikannusjärjestelmällä. Pilotointivaiheen jälkeen tarjoamme järjestelmää myös asiakkaidemme hyödynnettäväksi.
