Aurora Linen voimajohtoyhteyden rakentaminen Suomesta Ruotsiin on edennyt Tornioon, sillä marraskuussa 2023 alkoi lähes 50 kilometriä pitkän osuuden rakentaminen Tornion Vuennonkoskelta Keminmaan Viitajärvelle. Matkalle osuu suoalueita, Tornionjoen ylitys ja monia muita turvallisuushaasteita.
”Noin pitkään matkaan mahtuu kaikenlaisia maastoja, joiden riskit ja turvallisuusvaatimukset käydään joka kohdalta erikseen läpi”, painottaa Jarkko Honkarinta Destiasta. Hän työskentelee turvallisuusvalvojana Aurora Linen rakennushankkeessa.
Aurora Linen kaltaisen mittavan työmaan suunnittelu on pitkä prosessi, joka tehdään huolellisesti ennen ensimmäisenkään työvaiheen alkamista. Destian työturvallisuusryhmä jalkautuu maastoon ja perehtyy olojen vaatimuksiin turvallisuuden näkökulmasta.
Suurimpia riskejä voimajohtotyömaalla aiheuttavat latausjännitteet, joten työryhmä tutkii erityisen tarkasti risteäviä ja rinnalla kulkevia voimajohtoja. Myös moniin muihin asioihin kiinnitetään huomiota.
”Turvalliset kulkureitit ja turvallinen liikkuminen alueella kartoitetaan maanomistajan kanssa. Matkalla on myös suojeltavia ympäristökohteita, jotka on otettava huomioon töiden ja turvallisuuden suunnittelussa”, kertoo johtaja Teemu Palosaari Destiasta.
Suunnitelmia tarkistetaan työn edetessä
Tarkkojen ennakkosuunnitelmien lisäksi työn edetessä nostetaan jatkuvasti esiin erilaisia turvallisuus- ja riskihuomioita, koska tilanteet elävät ja olot muuttuvat. Ennen jokaista uutta työvaihetta pidetään aloituspalaveri, johon osallistuvat kaikki työvaiheen asentajat, työnjohtajat ja aliurakoitsijat.
”Aloituspalaverissa käydään läpi työvaihesuunnitelmat, turvallisuussuunnitelmat, työohjeet, turvavarusteet, työvaatteet ja esimerkiksi se, miten suoalueen työmaalla liikutaan”, Honkarinta kertoo.
Hän korostaa, että vaikka työvaihe olisi ennestään tuttu, paikat eivät ole keskenään samanlaisia ja olot vaihtelevat. Ennakolta tehtyä työsuunnitelmaa muutetaan kohteen mukaan, jos se on turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta tarpeen.
Aina ennen työn aloitusta tulee tunnistaa työhön ja ympäristöön liittyvät vaaratekijät ja arvioida, voiko työn suorittaa suunnitelmien mukaisesti.
”Ikinä ei saa suin päin ryhtyä hommiin, vaan joka kerta täytyy arvioida mahdolliset riskit ja onko jokin asia muuttunut edellisen vaiheen tai päivän jälkeen”, Honkarinta sanoo.
”Pienikin epäilys pitää huomioida ja olla ehdottoman varma, että turvallisuus toteutuu.”
Destian oma väki varmistaa Aurora Linen työmaalla, että turvallisuussuunnitelmia noudatetaan ja työt tehdään, kuten on sovittu. Myös ulkopuolisia tarkkailijoita käy paikalla satunnaisesti.
Turvallisuudesta keskustellaan aloituspalavereiden lisäksi pienemmissä työporukoissa koko ajan tehtävien edetessä. Ihan viime kädessä vastuu turvallisuusohjeiden noudattamisesta on kuitenkin jokaisen työntekijän omilla harteilla.
”Jos ei ole sataprosenttisen varma, että työvaiheen voi tehdä turvallisesti, sitä ei saa tehdä. Pienikin epäilys pitää huomioida ja olla ehdottoman varma, että turvallisuus toteutuu”, Palosaari painottaa.
Töiden suunnittelu vähentää kiireen tuntua
Jokaisella työmaalla on omat käytäntönsä, mutta myös Fingridin sisäinen työturvallisuusryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa pohtimaan työturvallisuuden edistämistä työmailla. Fingrid järjestää työmaiden urakoitsijoille koulutuksia sekä työturvallisuusinfoja useita kertoja vuodessa ja kutsuu työmaan turvallisuudesta vastaavia henkilöitä urakoitsijoiden yhteisiin tapaamisiin.
”Monet Fingridin työmailla sattuneet tapaturmat olisi voitu ehkäistä suhteellisen pienillä toimilla ja paremmalla suunnittelulla. Siksi Fingridin tämän vuoden teemana on Suunnittelulla turvallista tekemistä”, kertoo voimajohtorakentamisen projektipäällikkö Rami Isomäki, kantaverkkoyhtiön työturvallisuusryhmän tuore jäsen.
Jarkko Honkarinta (vas.), Juha Pitkänen (edessä), Risto Nilosaari ja Elina Ojalehto käyvät lävitse.
Työturvallisuusryhmässä on tarkasteltu työmailla sattuneita tapaturmia. Paljon niitä ovat vuosien varrella aiheuttaneet liukastumiset ja kompastumiset. Niinpä työmaiden turvallisuussuunnitelmiin on hyvä kirjata nastakenkien käyttäminen, aivan kuten Destian työmaallakin toimitaan.
”Talvella liukkaus aiheuttaa riskejä etenkin silloin, kun kelit vaihtelevat 30 pakkasasteesta nollakeleihin. Oikeiden jalkineiden käyttö on yksi esimerkki turvallisuussuunnitelman noudattamisesta”, Honkarinta mainitsee.
Vielä vaarallisempia läheltä piti -tilanteita on Fingridin työmailla syntynyt latausjännitteen vuoksi, joiden syynä on ollut suunnittelun puute: työt on esimerkiksi aloitettu tai lisämaadoituksia poistettu ilman lupaa tai lisätyömaadoitukset on ylipäänsä suunniteltu puutteellisesti.
”Töiden suunnittelu vähentää kiireen tuntua, mikä on tärkeää, koska kiire voi houkutella oikaisemaan turvallisuusasioissa. Turvallisuuden kustannuksella ei kuitenkaan ikinä pidä miettiä aikatauluja tai rahaa”, Isomäki toteaa.
Ainakin Destiassa turvallisuussuunnitelmien tekemisessä ja niiden noudattamisessa on onnistuttu:
”Aurora Linen työmaalla kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan, eikä meidän voimajohtotyömaillamme ylipäänsä ole sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa 2,5 vuoteen”, Palosaari kertoo.
